Eilisen koulutuksen innoittamana esittelen:
Maankäytön ratkaisut ja kuntatalous

Kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta koko alueellan. Kunnan tehtäviin kuuluu maapolitiikan harjoittaminen. Maapolitiikka käsittää maanhankintaa ja kaavojen toteuttamiseen liittyvät tavoittet ja toimenpiteet.

Kunnan kaavoituksen ja mapolitiikan ratkaisut VAIKUTTAVAT MERKITTÄVÄSTI KUNNAN TALOUTEEN. Kaavoituksella vaikutetaan yhdyskuntarakenteen ja kunnan palveluiden kustannustehokkuuteen. Maapolitiikan ratkaisuilla vaikutetaan yhdyskuntarakentamisesta kunnalle aiheutuviin nettokustannuksiin.

Maapolitiikan, kaavoituksen ja hajarakentamisen ohjauksen yhteispeli
Kunnan maankäytön ohjaus koostuu maankäytön strategisista linjauksista, kaavoituksesta ja maapolitiikan toimenpiteistä sekä hajarakentamista ohjaavista päätöksistä. Kaikkien maankäytön ohjauksen toimenpiteiden tulee vaikuttaa samaan suuntaan, jotta maankäytölle asetetut toiminnalliset, laadulliset ja taloudelliset tavoitet voivat toteutua.

Kunnan maankäytön päätavoitteena on varmistaa kysyntää vastaava tonttitarjonta eheässä yhdyskuntarakenteessa, jossa kunnan ja yksityisten toimijoiden on mahdollista järjestää asukkaiden ja yritysten tarvitsemat toimivat, laadukkat ja kustannustehokkaat lähipalvelut.

Maapoliittinen ohjelma

Kunnan maapoliittisen ohjelman laatimisen tavoitteena on luoda pitkäjänteiset linjaukset maapolitiikan harjoittamiseen. Kuntalaisen näkökulmasta tärkeitä tavoitteita on kunnan toiminnan ennustettavuus ja kuntalaisten tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu maapolitiikan toimissa. Valmistelussa pyritään varmistamaan virkamiesten ja päättäjien yhteinen sitoutuminen ohjelman tavoitteisiin ja toteuttamiseen.

Maapoliitiset toimintatavat

Perinteisessä maapolitiikassa kunta hankkii ostamalla tai lunastamalla omistukseensa maan ennen asemakaavoitusta. Luovuttaessaan maan kaavoitettuina tontteina kunta voi luovutushinnalla kattaa paitsi maan hankintakulut myös merkittävän osan kaavan toteuttamisesta koituvista kustannuksista.
Maankäyttösopimuksia käytetään kaavoitettaessa muuta kuin kunnan omistamaa maata. tällöin kaavan toteuttamisen kustannuksia katetaan ainakin osittain kaavan tuomalla arvonnousulla.

Hae lisää materiaalia Kuntaliiton Maapoliittiset toimintatavat ja kuntatalous- tietoa kuntapäättäjille
Ympäristöministeriö
puh. 09-7711

Oikoradasta tietoa tulevaisuutta suunniteltaessa

Espoo-Lohja-Salo alustava yleissuunnittelu ja YVA

Ratahallintokeskus on käynnistänyt alustavan yleissuunnitelman laatimisen Espoo–Salo-oikoradan uudesta ratalinjauksesta. Tavoitteena on löytää eri vaihtoehdoista paras linjaus maakuntaliittojen ja kuntien maankäytön suunnittelua varten. Jatkosuunnittelua varten varmistetaan radan toteutettavuus ja alustava kustannusarvio.

Alustavan yleissuunnitelman lisäksi laaditaan lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi (YVA-menettely). Työ tehdään vuorovaikutuksessa maakuntaliittojen ja alueen kuntien kanssa. Hankkeessa ovat mukana myös alueelliset ympäristökeskukset ja tiepiirit.

Alustava yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi valmistuvat vuonna 2010.

Tarkastelussa useita kohteita ja vaihtoehtoja. Katso kartat www.rhk.fi/esa

Espoossa hanke rajautuu Espoon aseman länsipuolella tapahtuvaan erkanemiseen rantaradasta ja Salossa Salon aseman eteläpuolella liittymiseen nykyiseen rantarataan. Välillä Espoo–Lohja tarkastellaan yhtä maastokäytävävaihtoehtoa, joka on esitetty voimassa olevassa maakuntakaavassa. Lohjan kaupungin alueella tarkastellaan kahta maastokäytävävaihtoehtoa ja niiden yhteyksiä Hanko–Hyvinkää-radalle. Tämä edellyttää yksittäisiä maastomittauksia ja -tutkimuksia suunnittelun kannalta kriittisissä kohteissa, kuten Lohjanharjun alueella.

Välillä Lohja–Salo tarkastellaan kahta toisistaan poikkeavaa maastokäytävävaihtoehtoa. Eteläinen vaihtoehto noudattelee vuonna 1979 suunnitellun ELSA-radan linjausta, ja toinen tarkasteltava vaihtoehto on linjattu juuri valmistuneen E18-moottoritien maastokäytävään. Näiden välille tarkastellaan lisäksi alavaihtoehtoja. Saloon tultaessa ”moottoritievaihtoehto” yhtyy vanhaan ELSA-linjaukseen. Selvityksen pohjalta valitaan yksi maastokäytävävaihtoehto varaukseksi kaavoitukseen ja maankäyttöön.

Espoo–Salo-oikorata on tarpeen sisällyttää maankäytön suunnitelmiin pitkän aikavälin varauksena ottaen huomioon Helsinki–Turku-yhteysvälin strateginen merkitys Suomen liikennejärjestelmässä. Ratahallintokeskuksen radanpidon pitkän aikavälin suunnitelmassa, Rautatieliikenne 2030, varaudutaan maankäytön suunnittelussa uuteen Espoo–Salo-oikoradan linjaukseen, joskaan sen toteuttaminen ei ole ajankohtainen ennen vuotta 2030.

Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa eduskunnalle (LVM 17/2008, Liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma vuoteen 2020) Helsingin ja Turun välinen uusi ratayhteys on esitetty huomioitavaksi tilantarpeena seutukaavoituksessa ja muussa maankäytön suunnittelussa.

Espoo–Salo-oikoradan rakentamiskustannukset olisivat esiselvityksien perusteella 700 - 800 miljoonaa euroa linjausvaihtoehdosta riippuen.

Vuorovaikutteisuus hankkeessa

Suunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin aikana järjestetään yleisötilaisuuksia, joissa hanketta esitellään ja joissa alueen asukkaiden ja maanomistajien on mahdollisuus antaa palautetta suunnitelmista. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yleisötilaisuudet järjestetään syyskuussa 2009.

Tilaisuudet järjestetään alueen kunnissa seuraavina ajankohtina:

Ohjelma on ladattavissa omaan käyttöön sähköisenä versiona sivun oikeassa laidassa olevasta linkistä. Ohjelmasta voi jättää kirjallisia huomautuksia ja muistutuksia hankkeen yhteysviranomaiselle, Uudenmaan ympäristökeskukselle, ohjelman nähtävilläoloaikana 14.9.-13.11.

Hankkeesta on mahdollista antaa palautetta myös sähköisesti karttapalautejärjestelmän avulla. Karttapalautejärjestelmä löytyy osoitteesta www.rhk.fi/esa.

Uudenmaan ympäristökeskus kokoaa YVA-ohjelmasta annetut kannanotot ja lausunnot ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa hankkeesta vastaavalle Ratahallintokeskukselle. Lausunnossa mahdollisesti esiin tulevat täydennystarpeet huomioidaan tämän jälkeen alkavan varsinaisen ympäristövaikutusten selvitys- ja arviointityön lähtökohdissa.

Alustavaa yleissuunnitelmaa ja ympäristövaikutusten arviointiselostusta esitellään yleisötilaisuuksissa keväällä 2010. Alustava yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi valmistuvat kesällä 2010. Hankkeen alustava yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi valmistuvat vuonna 2010.

Maanomistajille

Espoo - Salo -oikoradassa tutkitaan eri linjausvaihtoehtojen maastokäytäviä ja niiden toteuttamiskelpoisuutta. Maastokäytävien leveys ja linjausten tarkka sijainti tarkentuvat paikalleen työn edetessä. Tällä hetkellä linjauksista esitetty tarkkuus on yleiskarttapohjalla esitetyt maastokäytävät. Tarkentunutta tietoa maastokäytävästä on saatavilla hankkeen lopussa keväällä 2010.

Maanomistajilla ja muilla asianosaisilla on mahdollisuus ladata omaan käyttöön yllä esitetty yleiskartta hankkeen linjauksista pdf-muodossa sivun oikeassa laidassa olevasta linkistä.

Tilanne jossa nyt elämme Annika Kokon alustuksesta poimittua materiaalia 20.9.2009

Kuntien vuoden 2009 talousarviot liian optimistisia; uudet arviot ovat tarpeen
Verotulokasvu miinukselle tänä vuonna, yhteisöveroihin huomattava pudotus (kustannustason nousu noin 3 %)
Toimintamenojen kasvuvauhti suhteessa tulevaan tulorahoitukseen liian suuri
Taloustaantuman vaikutukset kuntatalouteen näkyvät jo nyt osassa kuntia, mutta korostuvat vasta vuodesta 2010 lukien
Valtionosuusuudistus ajoittuu vaikeaan taloustilanteeseen
Liikepankit kiristäneet kuntien rahoitusta
Kuntatalouden tilanne edellyttää maltillisia sopimuksia

Kuntasektorin eläkepoistuma 223 000 henkilöä seuraavan 10-15 vuoden kuluessa, joka on 46 % kunta-alan työntekijämäärästä.

Jos kaikki julkisella sektorilla eläkkeelle siirtymisen vuoksi aukeavat työpaikat täytettäisiin, niin uudesta työvoimasta 70 % pitäisi sijoittua julkiselle sektorille.

Paras-hanke
Väestön ikääntyminen ja muuttoliike
Yhdyskuntarakenteen hallitseminen
Palvelutarpeiden ja –odotusten kasvu
Erilaiset organisointi- ja tuotantotavat, sopimusviidakko
Kuntalaisten osallistuminen
Tietotekniikan hyödyntäminen, yhteispalvelu
Kunta-valtio –suhde, aluehallinto
Henkilöstön saatavuus, kuntatyön arvostus ja kilpailukyky
Elinkeinoelämän kehittymisen edellytykset
Asumiskustannukset, vapaa-ajan palvelut, viihtyisyys

Puolueen linjaukset
Paikalliset linjaukset/vaaliohjelma
Koko kaupungin/kunnan etu
Yhtenäinen toiminta eri luottamuselimissä
Pidemmän aikavälin suunnitelmat
Strategiat ja niiden toteutuminen käytännössä
Tiedon saanti ja asiantuntemus
Koko valtuuston sitouttaminen

Ja tämän kaiken meillä lähellä olevan istuttaminen globaaliin maailman tilaan. Miten saamme vientimme vetämään ja laivoihin lastattavaa! Silloin alkaa nousu. Ei riitä että toimimme Suomessa, kanavat ulkomaille on saatava auki ja Kiinassa on meille ja meitä varten intressejä yhteistyölle on tarvetta.

Tulevaisuus suuntautunut naisryhmämme valaistui jälleen
18.-19.9. Marja-Riitta Heikkilä perehdytti meitä Kakskerran Paasikiviopiston historian ja monipuoliseen nykytoimintaan. Naisten liiton aktiivi olivat jälleen kokoontuneet foorumiin koko Suomen Kajaanista, Oulusta asti. Olimme tehneet ryhmäröitä verkostoryhmissä pitkin syksyä ja porukalla purimme yhdessä tekemiämme etätehtäviä. Ilta päättyi hedelmällisen keskustelun jälkeen syömään, saunaan ja uimaan. Kodikas, kaunis kartanomiljöö.

Tallinvintillä jatkoimme aamusta koulutusta. Kirkon ulkomaan avun ja kehitystyön asiantuntija Niina Suomalainen puhui. Ajankohtaisen katsauksen politiikaan toi meille kansanedustaja Anne-Mari Virolainen. YK:n naisasioista saimme pääsiteeri Elina Laavilta panostusta keskusteluun. Ja jälleen saimme etätehtävän jonka toimitamme Alexander Stubbille.

20.9. Työvoitto-koulutus

Varsinais-Suomen ja Satakunnan Kokoomunaiset risteilivät yhdessä. Kunnallispolitiikan korjausoppaan esitti meille Kansallien sivistysliiton pääsihteeri Annika Kokko. Kansanedustaja Anne-Mari Virolainen tsemppasi meitä vaikuttamaan strategisiin päätöksiin ja saamaan äänemme kuuluville päätöksentekopöydissä. Mielipidekirjoittamine ja kannanotot ovat aina paikallaan. Itse kukin pääsi ääneen yhteenvetoa ja kiitossanoja lausuessaan.
Mielenkiintoista ajatustenvaihtoa ja voimaantumista koko viikonloppu.

Maanantain arkinen paluu Salon Itäisen ohikulkutien keskustelun ääreen kirjastolla ja sitäsoittoa kaupunginhallitukseen. Päivän äänestys jätehuollon järjestäminen Salossa. Kannatan sopimusperustaista jätehuollon järjestelyä, tulevaisuuden paineet ekologisesti huomioiden.Työllistämisnäkökulmapainotteisesti.
Tsemppiä alkavaan viikkoon kaikille ja varsinkin Karille äskeisen soiton jälkee. Yhteistyössä on voimaa.

Tapaaminen kantatie 52 asioiden tiimoilta.

Turkuun päin ajelua. Naisenergiaa, keskustela, ajatustenvaihtoa ...
Kakskerran saunalla rentoudutaan ja puhutaan asiaa. Varmasti myös nauretaan ja kevennetään taakkoja.

Kyllä nämä eduskunnan vaalitukirahakeskustelut ällöttävät. Koska alkaa todellinen asioiden hoito. Kun olisi töitä! Talous ylös taantumasta, töitä mahdollisimman monelle, opiselua ja tulevaisuuteen latautumista. Palvelut pyörimään niin, että kuntalainenkin kokee olevansa henkilö joka saa vastinetta veroeuroilleen!

Vanhempainilloissa ei ole kaupungilla kahvia tarjolla. Salossa vain tietylle projektikokeiluryhmälle papiloomavirusrokotetta. Perniössä vanhemmat ostavat ja maksavat itse. Nuorisotiloihin tarvitan valvojia taas syksyn toiminnan alkaessa. Ja muistetan olla aktiivisia vanhempainilloissa. KIVA-koulu kampanja on hyvä juttu. Alkoholi ei ole koululaisille. Vanhempien esimerkki!