Viime kuukausina tulorekisteri on ollut kuntien taloudesta vastaavien keskuudessa kohtuullisen runsaasti käytetty kirosana. Kuntien verokertymän ennakointi on ollut äärimmäisen vaikeaa, koska kaikkia tietoja ei ole ollut käytössä. Nyt normaalia hitaammin kehittyvien verokertymien todennäköisesti suurimmaksi selittäväksi tekijäksi on paljastunut muutokset ennakonpidätyksessä.

-Kun meillä oli aiemmin palkkakausikohtainen kumulatiivinen ennakonpidätys, niin silloin osa veroista kertyi kunnille tilitettäväksi aikaisemmassa vaiheessa. Nyt käytössä on vuositulorajaan perustuva ennakonpidätys, jonka seurauksena vasta vuoden lopulla veroja pidätetään enemmän, ellei ennakonpidätysprosentti ole kohdallaan, Verohallinnon strategiajohtaja Arto Pirinen kertoo.

-Esimerkiksi kesällä maksetuista kesälomarahoista on pidätetty normaalin ennakonpidätysprosentin mukaan, kun aiemmin vero on pidätetty tarvittaessa palkkakausikohtaisen lisäprosentin mukaan. Meillä ei myöskään ole sivutuloverokortteja enää käytössä. Tämäkin vaikuttaa osaltaan verokertymään tässä vaiheessa vuotta pienentävästi, Pirinen jatkaa.

Ilmeisesti tulorekisteriongelmia jopa suurempi selittäjä kuntienkin verokertymien laahaamiselle on verokorttiuudistus. Harmi, että tulee esille vasta nyt ja vaikeuttaa paljon mm. budjettivalmistelua. Nyt tarvitaan nopeasti @Verouutiset @VMuutiset tarkka tilannekuva kunnille! https://t.co/uBOnSyFM20

— Timo Reina (@TimoReina) August 28, 2019

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina pohti verokorttiuudistuksen vaikutusta Twitterissä keskiviikkona.

Verotulot kunnille tavallista myöhemmin
Aiempien vuosien kaltaiseen kohtuulliseen varmaan verokertymäennusteeseen ei tänä vuonna ole päästy kiinni. Poikkeavuudet aiempien vuosien verokertymiin ovat olleet suuria ja sitä on ollut myös kuntien talousviisaiden epätietoisuus. Ennusteiden laadinta on ollut äärimmäisen vaikeaa ja kun parhaillaan työstetään ensi vuoden talousarvioita, niin tiukassa taloustilanteessa painivissa kunnissa olisi ollut käyttöä oikeille luvuille.

Verotuloja kunnilta ei jää saamatta, mutta niiden saaminen kunnan kassaan kysyy tovin aiempaa enemmän aikaa.

-Verokertymän suhteen tilanteen pitäisi ruveta korjaantumaan loppuvuonna ja tammikuussa 2020. Sivutuloista kertyvien verotulojen osalta verot tuloutuvat kunnille vuoden 2020 puolella, Arto Pirinen arvioi.

Verottajan uudet toimintamallit eivät näy ainoastaan kuntien verotulokertymissä. Moni palkansaaja tulee kokemaan joulukuussa karun pettymyksen, jos verokortissa ei ole tulorajat kohdallaan. Veroprosentin pomppaaminen voi viedä joulukinkun pöydästä.

-Palkansaajan kannalta loppuvuoden tilanne riippuu siitä, kuinka hyvin ennakonpidätysprosentti on kohdallaan. Siinä kannattaa olla ajoissa aktiivinen, Pirinen opastaa.

Tulorekisterin suhteen työ Verohallinnossa jatkuu.

-Tulorekisterin osalta on ollut järjestelmässä ilmoituspuutteita. Niitä on käyty läpi ohjelmistotalojen ja kuntien kanssa. Järjestelmän toimivuuden eteen olemme tehneet töitä ja tilanne on menossa parempaan suuntaan. Kun ilmoitukset ovat kunnossa, niin ennakonpidätykset saadaan tilitettyä nopeammin esimerkiksi kunnille, strategiajohtaja Arto Pirinen Verohallinnosta.

Ajattelen kanssasi Markus samalla tavalla. Todella toivon, että selitys löytyy tulorekisteristä ja verokortti uudistuksesta.

Samanaikaisesti olen huolissani siitä, että taustalla on vielä tuntematon tekijä, jonka �kasvot� paljastuvat ajan kuluessa.

— Kalle Larsson (@KalleVLarsson) August 29, 2019

Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen ja Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson pohtivat verokertymän kangertelun syitä Twitterissä torstaina.

Lue myös: Tulorekisterin ongelmat romahduttivat verokertymäennusteen ja sotkevat kuntien budjetointia

Hyvät kokoomusnaiset,

Kokoomuksen Naisten Liitto täyttää tänä vuonna 100 vuotta.

Kokoomusnaisten tavoitteena on aina ollut tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa naisen ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy. Tämän tavoitteen eteen ovat Kokoomusnaiset tehneet valtavasti töitä. Kokoomusnaiset ovat aktiivisesti vaatineet oikeuksiaan, pitäneet ääntä naisten ja perheiden puolesta ja rohkaisseet kaikkia naisia mukaan tähän työhön.

Kokoomusnaisten perusarvot ovat säilyneet tähän päivään asti muuttumattomina läpi satavuotisen historian. Kokoomusnaisille tärkeintä ovat aina olleet lapset, perhe ja naisten asema. Oikeastaan kaikki ne päätökset, jotka sivuavat ihmisten tavallista arkea ja jokapäiväistä elämää. Tästä vahvuudesta meidän kannattaa pitää kiinni myös tulevaisuudessa.

Kokoomusnaisten tavoitteena on olla Suomen vaikuttavin ja näkyvin puoluepoliittinen naisjärjestö. Aiomme jatkaa menestyksekästä tavoiteohjelmatyötämme ja vaikuttamista, jolla olemme nostaneet lasten ja perheiden asian sekä naisten tasa-arvoiset työuramahdollisuudet Kokoomuksen agendalle ja myös valtakunnan politiikan ajankohtaiseksi puheenaiheeksi.

Naisten esille tuleminen miesten varjosta ja kodin seinien sisältä on vaatinut vuosikymmenien työn. Jo Suomen ensimmäiseen eduskuntaan valittiin naisia, mutta jako naisille ja miehille tyypillisiin politiikan kysymyksiin vallitsi pitkään vahvana. Kokoomusnaisille on tärkeää tuoda esiin, että tänä päivänä naiset ovat vahvoja osaajia kaikilla politiikan osa-alueilla sen sijaan, että naiset keskittyisivät vain tiettyihin kysymyksiin. Pidämme esillä myös vastuullista taloudenpitoa, työllisyyden parantamista ja turvallisuudesta huolehtimista.

Tänä päivänä koulutustoiminnan rooli on Kokoomuksen Naisten Liitossa keskeinen. Viime aikoina olemme uudistaneet liiton koulutustoimintaa ja tulevaisuuskoulutuksen hakijamäärät ovat olleet kasvussa. Myös nuorisoliittojen kanssa yhteistyössä toteutetusta mentorointiohjelmasta on saatu hyviä kokemuksia. Tuemme ja koulutamme jatkuvasti uusia tulevaisuuden toimijoita.

Naiset ovat aina olleet koko puolueen järjestötoiminnan selkäranka. Siitä meidän on syytä olla ylpeitä. Järjestötoiminta on liiton toiminnan sydän, jota ilman ei ole mitään muutakaan. Siksi liitto painottaa edelleen järjestötyön kehittämistä ja elävöittämistä sekä yhdessä tekemistä. Toivottavasti näemme Kokoomusnaisten valtakunnallisessa järjestöpäivässä syyskuussa! Tapahtumasta löydät lisätietoa tästä jäsenviestistä.

Juhlavuotemme huipentuu lauantaina 16. marraskuuta Tampereella järjestettävään Kokoomusnaisten 100-vuotisjuhlaan. Juhla olkoon kunnianosoitus kaikille niille naisille, jotka ovat tehneet arvokasta perustyötä paikallisyhdistyksissä ja yhtä hyvin heille, jotka ovat puolustaneet kokoomuslaisia arvoja valtakunnan tuulisilla paikoilla. Jokainen heistä ansaitsee suuren kiitoksen, koska he ovat silottaneet tien politiikkaan meille tämän päivän naisille. Nyt on meidän vuoromme ja velvollisuutemme tehdä yhdessä parempaa tulevaisuutta.

Kokoomusnaiset edistää mahdollisuuksien tasa-arvoa, naisten työuria sekä naisyrittäjyyttä ja naisjohtajuutta. Tahdomme tehdä Suomesta maailman parhaan maan lapsille ja perheille. Lisäksi työskentelemme vahvalla otteella koulutukseen, sivistykseen, ympäristön ja nuorten työllisyyteen sekä lähisuhdeväkivallan kitkemiseen liittyvien teemojen parissa. Tyttöjen ja naisten aseman parantaminen kaikkialla maailmassa on lähellä sydäntämme. Tavoiteohjelmamme päivittämisen myötä jokainen jäsen pääsee syksyn aikana vaikuttamaan Kokoomusnaisten politiikan sisältöön.

Kokoomuksen Naisten Liitto on vahvasti mukana, kun Kansallisen Kokoomuksen uudistyö pääsee vauhtiin oppositiossa. Toiminnallamme olemme osoittaneet sen, että Kokoomusnaisia tarvitaan myös seuraavat sata vuotta!

Syysterveisin,

Sofia Vikman
Kokoomusnaisten puheenjohtaja
kansanedustaja

Salossa tulee hakea säästöjä samoilla eväillä kuin Raumalla

Rauman kaupungin Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelmaa koskeva sähköinen kysely on julkaistu keskiviikkona 21.8. Kysely on avoinna 20.9. asti.

Kattavaan kyselyyn voivat vastata sekä kuntalaiset että Rauman kaupungin henkilöstön edustajat. Kyselyn tuloksista tullaan laatimaan yhteenveto, joka toimitetaan päättäjille.

Rauman kaupunki valmistelee talousohjelmaa, jolla haetaan rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia toteuttamalla noin 15 miljoonan euron säästöt vuosina 2019–2022.

Tässä on hyvä malli myös meille. Henkilöstökysely on jo tehty Salossa ja jatkuu edelleen

Rauma tekee ryhtiliikkeen

Rauman kaupungin Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelma on edennyt osallistamisvaiheeseen. Vuoden 2018 lopussa käynnistetyn valmistelun tuloksena VVR-ohjausryhmä on antanut oman ehdotuksensa julkiseen keskusteluun. Vajaan 13 miljoonan säästöihin vuoteen 2022 päätyvä ohjelmaluonnos etenee jatkokäsittelyyn vasta, kun henkilöstö, kuntalaiset ja yhteistyöverkostot ovat arvioineet ja kommentoineet toimenpide-ehdotuksia.

Kuntalaiset saavat arvioitavakseen talousohjelmaluonnoksen, jossa on ryhdytty Rauman Tarinan strategisten linjausten mukaisiin toimenpiteisiin. Käyttömenojen voimakkaan kasvun, valtionosuuksien vähentymisen ja yhteisöverotuoton heikkenemisen sekä vahvasti alijäämäisen talousennusteen vuoksi Rauman kaupunki aloittaa sopeutumisen väheneviin tuloihin ja toimintojensa uudistamisen.

Vuoden 2024 loppuun mennessä kaupunkiorganisaatiosta vähenisi talousohjelman toteutuessa kaikkiaan 381 työtehtävää. Liikkeenluovutuksen seurauksena kaupungin työtehtävistä vähenisi 301 ja loput 80 työtehtävää eläköitymisten hyödyntämisellä ja määräaikaisten vähentämisellä. Henkilöstökysymykset tarkentuvat yhteistoimintamenettelyn edetessä. Säästöjä haetaan myös koko organisaation hallinnollisten tehtävien keskittämisellä ja henkilöstöetuuksien leikkauksilla.

Menojen ja työtehtävien karsiminen kohdistuu kaikkiin toimialoihin.

Kaksi uutta modernia koulua ja resurssien suuntaaminen opetukseen

Sivistyspuolella ollaan sen tosiasian edessä, että lasten määrä vähenee selkeästi. Nykyisellä palveluverkolla jatkettaessa rakennusten kustannukset söisivät varoja opetuksesta ja hoitotyöstä. Talousohjelmassa huomioidaan vähenevät lapsimäärät muun muassa alakouluverkon muutoksilla.

VVR-ohjausryhmän esityksessä Nanun, Kourujärven, Kortelan, Vasaraisten ja Kodisjoen koulujen korvaaminen yhdellä uudella koululla vähentäisi menoja 1,5 miljoonalla eurolla. Opetuksen keskittäminen mahdollistaisi uuden nykyaikaisen koulun rakentamisen ja turvaisi opetusresursseja. Jo aiemmin Uotilaan rakennettavaksi esitetty koulukin kuuluu talousohjelmakokonaisuuteen.

Myös varhaiskasvatus- ja kirjastoverkkoa esitetään tiivistettäväksi. Opetuksen lisäksi tehostamista tehdään kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoiminnassa.

Talousohjelma sisältää myös kytköksen tuleviin isoihin talonrakennusinvestointeihin. Esimerkiksi kouluverkkoratkaisut edellyttävät investointeja. Niiden aikataulutusta, määrää ja rahoitusta tullaan miettimään ensi vuoden talousarvion laadinnan yhteydessä.

– On huomattava, että talousohjelman aikajänne on vuoteen 2022 asti ja kouluverkkoratkaisuissa sen ylikin. Käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen ei tarvita äkkijarrutuksia tai paniikkiratkaisuja, ne voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti. Tavoitteena on palvelujen turvaaminen, ei alasajo. Vaikka Rauman kaupungin talouskehitys näyttää edelleen haastavalta, meillä on onneksi vahva talousperusta ja velkaa vain vähän, kaupunginjohtaja Kari Koski muistuttaa.

Lisää tuloja, vähemmän menoja

VVR-ohjausryhmän ehdotuksessa yhteisöille myönnettäviin avustuksiin tehtäisiin 10 prosentin vähennys ja markkinointiavustuksiin varattaisiin 20 prosenttia nykyistä vähemmän määrärahaa.

Tulojen lisäyksiä talousohjelmaehdotuksessa on 910 000 euron arvosta. Ne ovat taksojen ja maksujen korotuksia. Tuloja on tarkoitus hankkia myös pienentämällä tarpeettomien kiinteistöjen ylläpitokustannuksia kiinteistöjä myymällä tai purkamalla. Näiden omaisuusjärjestelyjen kautta arvioidaan saatavan lisäksi 750 000 euroa.

Raumalla keskitytään sote-peruspalveluihin ja keskitetään toimitiloja

Sosiaali- ja terveystoimialan haasteena on vanhusväestön lisääntyminen ja vanhusväestön palvelutarpeiden kasvu. Talousohjelmaehdotuksessa toimintoja keskitetään ja keskitytään peruspalveluiden tuottamiseen. Tavoitteena on keskittää toimintoja sairaalanmäelle ja karsia tyhjistä tiloista aiheutuvia kustannuksia. Jäljellä olevien erikoissairaanhoidon poliklinikoiden järjestämisvastuun siirto sairaanhoitopiiriin liikkeenluovutusperiaatteella toisi 2,5 miljoonan euron säästöt henkilöstön siirtyessä liikkeenluovutusperiaatteella sairaanhoitopiirille.

Sote-toimialalle kohdistuvia toimenpide-ehdotuksia ovat myös esimerkiksi terveyskeskuksen osastopaikkojen vähentäminen ja viiden tarkkailupaikan siirtäminen osastolta kiirevastaanotolle. Vanhuspalveluissa vahvistetaan kotihoitoa ja hillitään sitä kautta ympärivuorokautisten hoivapalvelujen kasvua.

Ruoka- ja puhtauspalvelut yksityisen sektorin tuotettavaksi

Konsernipalveluissa merkittävin muutos on Ruoka- ja puhtauspalvelujen taseyksikön siirto liikkeenluovutusperiaatteella yksityisen sektorin tuottamaksi. Säästöjä arvioidaan saatavan noin 1,9 miljoonaa euroa ja vähennystä syntyvän 260 työtehtävän verran. Muutos tapahtuisi aikaisintaan vuoden 2021 alussa ja tavoitteena on, että henkilöstö siirtyy uuden toimijan palvelukseen. Alan haasteena on jo pitkään ollut työvoiman saaminen. Palvelutuotannon jatkaminen omana toimintana vaatisi myös mittavia investointeja.

Nettikysely ja kuntalaistilaisuuksia

Kuntalaisille järjestetään kolme saman sisältöistä infotilaisuutta, joissa kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, talousjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja esittelevät talousohjelmaluonnoksen toimenpiteitä. Ensimmäinen tilaisuus videoidaan ja tallenne on valmistuttuaan katsottavissa kaupungin nettisivuilta. Lisäksi kuntalaiset voivat vastata kuukauden ajan nettikyselyyn.

Yhteistyöverkostoille (ikäihmisten neuvosto, vammaisneuvosto, lasten parlamentti, nuorisovaltuusto ja seuraparlamentti) on varattu oma tilaisuutensa syyskuun alkuun.

Kaupungin omalle henkilöstölle talousohjelman sisältöä avataan julkistamispäivänä neljässä eri tilaisuudessa. Toimialoilla järjestetään myös omia henkilöstötilaisuuksia.

– Heti talousohjelmatyön alussa päätettiin, että valmistelu rauhoitetaan ja pohjaehdotuksen valmistuttua varataan kuntalaisille ja henkilöstölle reilusti aikaa keskusteluun ja kannanottoihin. Linjaus sai aluksi kritiikkiä, mutta uskon, että ratkaisu oli oikea. Nyt kuntalaisille ja henkilöstölle on esittää selkeät, valmistellut ehdotukset, joihin voi ottaa kantaa, ja uudet avaukset ovat totta kai aina tervetulleita, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi toteaa.

Rauman kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2018 lopussa käynnistää Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelman laatimisen. Noin puolen vuoden valmistelutyön jälkeen VVR-ohjausryhmän ehdotus on raumalaisten arvioitavana. Osallistamisvaiheen jälkeen alkaa kuntalais- ja henkilöstöpalautteen analysointi ja ohjausryhmän lopullisen ehdotuksen valmistelu. Kaupunginhallitus saa VVR-talousohjelmaehdotuksen pöydälleen 5.11. ja lopullinen päätös säästötoimenpiteistä tehdään kaupunginvaltuustossa 11.11.

Kuntalaistilaisuudet
22.8. klo 17.30 Rauma-sali
28.8. klo 17.30 Poselli
29.8. klo 17.30 Poselli

Nettikysely kuntalaisille ja henkilöstölle

Rauma VVR-talousohjelma, ohjausryhmän esitys

Sivistystoimialan VVR-aineisto laaja

Rauma koulujen kuntoarvioyhteenveto

Rauma päiväkotien kuntoarvioyhteenveto

Rauma ikäluokat alueittain

Ruoka- ja puhtauspalvelut, laaja_aineisto

Kunnille toivotaan jäitä hattuun talousarvion suunnittelussa – paikallishallinnon alijäämä kasvaa rytinällä

20.6.2019 klo 10:08




Kuntien tulevassa talousarviosuunnittelussa kannattaa laittaa jäitä hattuun ja ja arvioida omaa tilannettaan hyvin tarkasti, varoittaa valtiovarainministeriön (VM) finanssineuvos Markku Nissinen.

Nissinen kirjoittaa VM:n verkkosivujen kolumnissaan julkisen talouden haasteellisista näkymistä.

Markku Nissinen muistuttaa, että vaikka ensi vuonna kuntien valtionosuudet kasvavat miljardilla eurolla, kuntatalous ei vahvistu samalla euromäärällä. Ja tämä pitäisi kuntien talousarviovalmistelussa huomioida.

– Valtionosuuden kasvu ei merkitse puhdasta tulonlisäystä kunnan kassaan. Suurta osaa valtionosuustulon kasvua vastaa joko muun tulon vähennys tai kustannusten kasvu, Nissinen kirjoittaa.

Esimerkiksi lomarahojen leikkaukseen liittyvä valtionosuuden vähennys päättyy vuonna 2020. Valtionosuudet kasvavat noin 263 miljoonaa euroa, mutta vastaavasti lisääntyvät myös kuntien palkkakustannukset.

Samaa mieltä on Twitterissä Nissisen kirjoituksen jakanut Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio, jonka mukaan valtionosuuksien miljardilisäys ensi vuonna ei tuo pelivaraa kuntatalouteen, sillä kustannukset nousevat vastaavalla summalla ja jopa etupainotteisesti kuluvana vuonna.


Minna Punakallio
@MinnaPunakallio
Jäitä hattuun��, sanoo @VMuutiset Markku Nissinen. Kyllä, valtionosuuksien miljardilisäys ensi vuonna ei tuo pelivaraa kuntatalouteen, sillä kustannukset nousevat vastaavalla summalla ja jopa etupainotteisesti kuluvana vuonna. #kunta #julkinentalous #budjetti2020 https://twitter.com/VMuutiset/status/1140857552026120193 …

VM
✔
@VMuutiset
Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet kasvavat miljardilla eurolla vuonna 2020, mutta kuntatalous ei vahvistu vastaavasti, kirjoittaa kolumnissaan finanssineuvos Markku Nissinen. Lue lisää: https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kuntien-peruspalvelujen-valtionosuudet-kasvavat-miljardilla-eurolla-vuonna-2020-kuntatalous-ei-vahvistu-vastaavasti … #kunnat #kuntatalous #valtionosuudet #peruspalvelut

Näytä kuva Twitterissä
3
9.42 - 18. kesäk. 2019
Twitter Ads -tiedot ja yksityisyys
Näytä käyttäjän Minna Punakallio muut twiitit
Paikallishallinnon alijäämä kasvoi 2,0 miljardiin euroon – pahempaa tulossa
VM:n ennusteen mukaan tänä vuonna talouskasvu jää tulevina vuosina aikaisempaa maltillisemmaksi; talous kasvaa 1,6 prosenttia vuonna 2019.

Ennusteen mukaan julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu ensi vuonna mutta alkaa sen jälkeen vähitellen heikentyä. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy 2020-luvun alkuvuosina uudelleen kasvuun.

Viime vuonna kaksi kolmasosaa kunnista teki alijäämäisen tuloksen, ja kuntien talousvaikeuksista on vahvoja viitteitä tänäkin vuonna. Eikä tämä koske vain pieniä ja syrjäisiä kuntia: Esimerkiksi Tampere, Rovaniemi ja Kouvola ovat tukalassa tilanteessa, ja Uudellamaallakin Nurmijärvi suunnittelee kunnallisveron korotusta.

VM:n taloudellisen katsauksen mukaan paikallishallinnon alijäämä heikkenee edelleen kuluvana vuonna viime vuodesta.

Menoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen. Lomarahojen palautumisen vaikutus näkyy suurimmaksi osaksi jo v. 2019. Myös investointimenot jatkavat kasvuaan, sillä sairaaloiden, koulujen, liikenneväylien ja kunnallistekniikan uudisrakentaminen ja korjaaminen jatkuuvat vilkkaa.

Vaikka tulot kasvavat hyvin verotulojen nousun vuoksi tänä vuonna, ne eivät riitä kattamaan menoja.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Tapio Kuusisto muistutti torstaina Twitterissä, että paikallishallinnon alijäämä kasvoi viime vuonna 2,0 miljardiin euroon. Vuonna 2017 alijäämä oli 0,4 miljardia euroa.


Tapio Kuusisto
@kuusisto_tapio
Paikallishallinnon alijäämä kasvoi 2,0 miljardiin euroon vuonna 2018. Palkkamenot, välituotekäyttö ja investoinnit kasvoivat edellisvuodesta. Vuonna 2017 alijäämää kertyi 0,4 miljardia.

8.27 - 20. kesäk. 2019
Twitter Ads -tiedot ja yksityisyys
Näytä käyttäjän Tapio Kuusisto muut twiitit
Tilastokeskuksen mukaan paikallishallinnon kokonaistulot olivat vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 12,7 miljardia euroa, mikä on 0,5 prosenttia pienempi summa kuin vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä.

Paikallishallinon kokonaismenot puolestaan kasvoivat 3,3 prosenttia ja olivat 12,4 miljardia euroa.

Tulojen ja menojen erotuksena laskettava paikallishallinnon ylijäämä (nettoluotonanto) pieneni 0,5 miljardia euroa ja oli 0,3 miljardia euroa.

Kausitasoitettuja lukuja verratessa paikallishallinnon kokonaistulot kasvoivat 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja kokonaismenot kasvoivat 1,0 prosenttia vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä.

Tältä vuodelta on odotettavissa vielä karumpi tulos paikallishallinnolle, huomauttaa Minna Punakallio.

– Ennusteen mukaan vuonna 2019 paikallishallinnon alijäämä on kasvamassa 2,5 miljardiin euroon. Se olisi historian heikoin tulos.


Taulukko: Minna Punakallio (lähteet: Tilastokeskus, VM)
Laajenevat tehtävät
Pääministeri Antti Rinteen, sd., hallitus tekee esityksen peruspalvelujen valtionosuuden määrärahasta osana vuoden 2020 talousarvioesitystä, ja eduskunta päättää valtion talousarviosta kuluvan vuoden joulukuussa.

Tulevien vuosien talousarviovalmistelussa kuntien on otettava huomioon myös uuden hallitusohjelman kirjaukset, Markku Nissinen muistuttaa.

Nuo kirjaukset täsmentyvät hallituksen valmistelemassa ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa ja tulevissa talousarvioesityksissä.

– Hallitusohjelmassa on joukko uusia tai laajenevia tehtäviä, joiden kustannusarvio on runsaat 300 miljoonaa euroa vuoden 2023 tasolla. Esimerkkinä tällaisista tehtävistä ovat vanhuspalvelulain päivitys (mm. vähimmäismitoituksen nosto 0,7:ään) ja peruspalvelujen saatavuuden parantaminen hoitotakuuta tiukentamalla, Nissinen muistuttaa.


Timo Reina
@TimoReina
Ennusteen mukaan kuntatalouden alijäämä jopa syvenee tänä vuonna. Koko julkisen talouden ml. kuntatalous osalta hallituksen tavoittelema tasapaino v. 2023 riippuvainen 75 %:n työllisyysasteen saavuttamisesta - ja sen edellyttämien toimenpiteiden uskottavuudesta. @Kuntaliitto https://twitter.com/valtioneuvosto/status/1140540795965071361 …

Valtioneuvosto | Statsrådet
✔
@valtioneuvosto
. @VMuutiset Taloudellisen katsauksen ennuste Suomen talouskasvusta tulevina vuosina:

📈 2019: 1,6%
📈 2020: 1,2%
📈 2021: 1,1%

Ennuste ei sisällä Rinteen hallituksen talouspoliittisia toimenpiteitä. #talous #taloudellinenkatsaus

Katsaus: https://vm.fi/julkaisu?pubid=32002 …

6
18.27 - 17. kesäk. 2019
Twitter Ads -tiedot ja yksityisyys
Näytä käyttäjän Timo Reina muut twiitit
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina arvioi, että koko julkisen talouden tasapaino hallituskauden lopussa riippuu työllisyystavoitteen saavuttamisesta ja sen edellyttämien toimenpiteiden uskottavuudesta.

Lue myös:

Neljä uutta kriisikuntaa – katso kunnat täältä

Juttua muokattu klo 10.45: Muutettu otsikkoa ja lisätty arvio tämän vuoden alijäämästä paikallishallinnon

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
AVAINSANAT kuntatalous Talous valtiovarainminsiteriö Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.
Aiemmat kommentit
Jaakko Santala
KUNTALIITON, kuntien ja Kansanedustajien yhteisen lähetystön pitää pikimmiten lähestyä valtiovarainministeri Lintilää; muistuttaa Sipilän hallituksen lupauksista ja perinnöstä, jotka omalta osaltaa, ratkaisevalla tavalla, ovat vaikuttamassa kuntalouksien romahtamiseen kipurajalle.Eli, kunnille on saatava lisärahaa kansalaisten terveyden hoitoon..

TÖISSÄ JÄLLEEN. JA TILANNEKUVAA SYKSYYN MIETTIEN. TALOUS KUNNAN TEHTÄVÄT JA VASTUUT. VAIKUTTAVUUS. LAKISÄÄTEISYYS.

Saksalaissopimuksesta kohu

Salon kaupunginhallitus on harmissaan kaupunginjohtajan allekirjoittamasta aiesopimuksesta saksalaisyhtiön kanssa. Sopimuksesta ei kaupunginhallitusta ole informoitu.
Salon Seudun Sanomat kertoi lauantaina 14.7.-19, että Magment UG on kannellut Salon kaupungin toimista eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Pohjalla on lokakuussa kaupunginjohtajan allekirjoittama aiesopimus.
Kaupunki ei ole tehnyt päätöksiä kuten yhtiö on edellyttänyt. Kaupunginhallitus ei ole saanut tietoa asiasta.

Sopimukset ovat kaupunginhallituksen asioita. Erityisesti yritysssten ja kaupungin väliset sopimukset. Virkamiesjohto on toistamiseen unohtanut luottamushenkilöjohdon infoamisen. Ja tätä ei hyvänä pidetä. Suuttumusta, luottamuspulaa. Imagohaittaa.

KH:lle on iltakoulussa kerrottu Saksalaisyhtiön suunnitelmasta Salon sähköautojen langattoman latauksen testiradasta. Kaupunkikehitysjohtaja Mannerveden suulla. Ja asiaan ei sen koommin ole palattu. Päätöksiä ei ole tehty. Muutaman lauseen infolla ei myöskään tehtäisikään.

Aiepöytäkirja Salon kaupungin ja Magment UG:n välillä oli kirjoitettu jo heinäkuussa. Aiesopimus lokakuussa.

Itse olen 25.10.2018 ollut kunnallissjohdon koulutuksessa, tietämättä tiedotustilaisuudesta.

Saksalainen Magment AG on lähettänyt Salon kaupungille laskun 254 000 eurosta, ettei testiradan rakentaminen Saloon ole edennyt suunnitellusti. Start up yritys hakee näkyvyyttä, oikesutoimilla uhaten.

12.8.2019 ensimmäisessä kh kokouksessakesätauon jälkeen on paljon keskusteltavaa.