Kylät elämään maaseudulla ja taajamissa

Suurentuneissa kunnissa tarvitaan uudenlaisia keinoja maaseutualueiden äänen kuulumiseksi.
Huoli palvelujen ja päätöksenteon keskittymisestä entistä kauemmas ja entistä suurempiin keskuksiin on aiheellinen. Jähmeät toimiala- ja reviirijaot eivät ole kuntalaisen kannalta perusteltuja, ne ovat jäänteitä historiasta. On mietittävä rakenteet, jotka tukevat tuottavuutta ja asiakkaan parasta. Palvelut tulee järjestää mahdollisimman puhtaalta pöydältä, irrallaan kunnallishallinnon perinteistä. Kaikkea on rohjettava kyseenalaistaa, nostaa siis kissojakin pöydälle. Ei voida kulkea vain entistä latua. Mutta kyseenalaistamisessa on riskinsä. On houkutus, että toimitaan lyhytnäköisesti ja liikaa virtaviivaistaen.

Kuulemistilaisuudet ja yhdistysedustuksellisuus on tarpeellista jotta asukasvaikuttamisesta ja lähidemokratiasta oikeasti voidaan puhua. Suomi on Euroopan unionin harvaan asutuin ja maaseutumaisin maa. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että niin valtio, maakunnat, kunnat ja kylät, kaikki yhdessä, osallistuvat maaseutupolitiikan toteuttamiseen. Maaseudun kehittäminen koskee kaikkia Suomen maaseutualueita.
Kuntaliiton hallitus on hyväksynyt Kuntaliiton maaseutustrategian, jossa on määritelty Kuntaliiton näkökulmasta maaseutualueiden tärkeimmät vahvuudet ja haasteet sekä etsitty ne painopistealueet, joita kehittämällä maaseudun elinvoimaisuus voidaan turvata. Strategia antaa välineineitä siihen, miten valtio ja kunnat voivat omassa toiminnassaan paremmin huomioida maaseudun ja millä keinoilla maaseudun elinvoimaisuutta voidaan edistää, maaseutupolitiikan keskustelun herättämisessä ja arvostuksen nostamisessa sekä kansainvälisen yhteistyön käynnistämisessä.


Voimistuvat kylät – hankkeen tavoite
kylien ja kuntien yhteistyö

Kylien merkitys ja voima tulee huomata kunnissa ja valtionhallinnossa.
Uusissa suurkunnissa ei ole sellaista seurantaa, että kylän tarpeet kanavoituisivat
kunnallishallintoon. Maaseudulla on meidän kaikkien tarvitsemaa puuta, puhdasta vettä, malmeja, peltoa, luonnontuotteita, bioenergian lähteitä; aineellisia resursseja, jotka voidaan kestävällä tavalla hyödyntää. Maaseudulla asuu osaavia, luovia, innovatiivisia ihmisiä. Yhteistyötä tarvitaan uuden kaupunkikokonaisuuden sisällä. Alueellinen työmatkaliikenne jo kertoo siitä. Maaseutu tuo myös rahaa keskuksiin. Kaikki maksavat veroja palveluista.

Yhdyskuntarakenteen hallinta on erityisen tärkeää suurilla, kasvavilla kaupunkiseuduilla, mutta sillä voidaan tukea myös maaseudun taajama – ja kyläverkoston elinvoiman säilymistä. Kuntayhteistyö on ollut puutteellista. Maankäytön, asumisen ja liikenteen ja palveluiden käytön yhteensovittaminen asettaa omat haasteensa. Kunnat kilpailevat naapureittensa kanssa asukkaista. Maapolitiikka ontuu, tarvitaan edellytykset hyvälle, suunnitelmalliselle visioidulle kaavoitukselle. Kuntalaisten avoin kuuleminen kokonaisuutta suunniteltaessa on perusta. Yhdistyksillä on asukkaita yhdistävä rooli. Yhdistykset edustavat jäseniään parhaalla mahdollisella tavalla.

Strategiat ja toteutettavat päätökset eivät kulje linjassa. Hajarakentamisen ohjaus on vaikeaa ja vaikutukset kumuloituvat kustannuksina. Ongelmana kaikessa lienee päätöksenteon lyhytjänteisyys ja hitaus. Asukkaat, päättäjät ja virkamiehet vaihtuvat ja jopa intressit muuttuvat. Yhteistä linjausta tarvitaan

Kaavaa laadittaessa huomioitavia seikkoja ovat tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne, ekologinen kestävyys, ympäristön ja talouden kannalta järkevät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt, vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö, maakunnan elinkeinoelämä ja sen toimintaedellytykset, maisema, luonnonarvot ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Nykyisen yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö, asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus on järkevää keskittää toimivien liikenneyhteyksien ääreen. Taajamat ovat jo olemassa.
Kuntalaiset ja päätöksenteko eivät saa jäädä irralleen. Kasvuseuduilla omakotitaloista merkittävä osa rakennetaan asemakaava-alueen ulkopuolelle. Hajarakentaminen on aina seudullinen kysymys.
Ihmiset itse tekevät valintoja. Valintoihin vaikuttavat palvelut, luonto ja liikenneyhteydet.

Haluan avata keskustelun asiasta joka tarvitsee tilansa.

Lähetetty tänään myös Salon Seudun Sanomiin ja Perniönseudun lehteen.

Kotona
Toipilaana oleminen onkin tosi haastavaa. Minulle tehtiin päiväkirurgisena toimenpiteenä polventähystys. Pääsin siis illalla kotiin. Hieno juttu. Nukuin hyvin yön, siilä sain hyvät ohjeet ja välineet kotiin lähtiesä. Vaikeinta on paikoillaan olo. Liikkuvana ihmisenä minulla on monta asiaa mielessä. Oikein pitää itsensä määrätä olemaan paikoillaan. Luettavaa on piisannut ja nettiä selattu. Ystävän yllätystervehdys ilahduttaa valtavasti. Kiitos ihanuuksista Maarit! Moni on muistanut. Ja on ilahduttavaa saada hyvänvoinnintoivotuksia. Yhteisöllisyydessä on voimaa. Kiitos kaikille.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-
arvosta edellyttää, että kaikki
työnantajat, joiden palveluksessa
on säännöllisesti yli 30 työntekijää,
laativat tasa-arvosuunnitelman.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tekemän
selvityksen mukaan 79 % kunnista
ja kuntayhtymistä on tehnyt tasaarvosuunnitelman.
Näissä kunnissa ja
kuntayhtymissä työskentelee 91 % tiedusteluun
vastanneitten kuntayksiköiden
henkilöstöstä. Mitä suuremmasta kuntayksiköstä
on kysymys, sitä varmemmin
myös tasa-arvosuunnitelma on tehty. Tasa-
arvosuunnitelma on kaikissa kuntayksiköissä,
joissa työskentelee yli 5 000 kunta-
alan työntekijää.
Tasa-arvosuunnitelma oli vielä tekemättä
21 % kunnista ja kuntayhtymistä.
Näissä työskentelee 9 % kaikkien
vastanneitten kuntayksiköiden henkilöstöstä.
Reilut puolet näistä arvelee kuitenkin
saavansa tasa-arvosuunnitelman
valmiiksi vuoden 2009 aikana. Tämän lisäksi
tasa-arvosuunnitelma oli tekemättä
35 kunnassa tai kuntayhtymässä, joiden
henkilöstömäärä on alle 30 ja joita tasa-
arvosuunnitelmavelvoite ei sen vuoksi
koske.

Palvelurakenneuudistus heijastuu
suunnitteluun
Kuntien palvelurakenneuudistuksen ja
siihen liittyvien kuntaliitosten aiheuttamat
muutospaineet ja -tarpeet kohdistuvat
myös tasa-arvosuunnitteluun. Vuoden
2009 alussa tehtiin 32 kuntaliitosta,
joiden myötä 67 kuntaa lakkautettiin.
Yleisimpänä syynä tasa-arvosuunnitelman
puuttumiseen mainittiinkin se, että
suunnitelma on laadittava kuntaliitoksen
takia kokonaan uudestaan ja työ oli vielä
kesken. Osa kunnista tai kuntayhtymistä
ei puolestaan katsonut suunnitelman
tekemistä tarpeelliseksi tilanteissa, joissa
niillä oli lähitulevaisuudessa tiedossa joko
kuntaliitos tai lakkauttaminen.

Tasa-arvolain mukaan tasa-arvosuunnitelma
on laadittava yhteistyössä henkilöstön
edustajan kanssa. Tiedustelun
mukaan yhteistyö on toteutettu kunnissa
ja kuntayhtymissä siten, että tasa-arvosuunnitelma
on valmisteltu työnantajan
ja henkilöstön yhteistyöelimissä ja tasaarvotyöryhmissä
ja henkilöstöä on kuultu
valmistelussa.
Yleisimmin tasa-arvosuunnitelmasta
on tiedotettu henkilöstölle kunnan tai
kuntayhtymän sisäisillä verkkosivuilla,
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen
selvityksen mukaan 79 % kunnista
ja kuntayhtymistä on tehnyt tasaarvosuunnitelman.
Tasa-arvosuunnittelu
on osa suunnitelmallista työelämän
kehittämistä ja vahvistaa henkilöstön ja
työnantajan välistä luottamusta.

Tasa-arvolaki velvoittaa työnantajan
edistämään naisten ja miesten välistä tasa-
arvoa. Kunta-alan tasa-arvosuunnitelmissa
naisten ja miesten tasa-arvoista kohtelua
käsitellään monipuolisesti, ja osassa
suunnitelmista on myös esitelty näihin teemoihin
liittyviä konkreettisia toimenpiteitä.
Lähes puolessa tasa-arvosuunnitelmista
käsitellään myös muita yleisiä yhdenvertaisuuteen
liittyviä teemoja kuten ikään, etniseen
tai kansalliseen taustaan, uskontoon.

Kunnat ja kuntayhtymät seuraavat tasa-
arvosuunnitteluun sisältyvien toimenpiteiden
toteutumista mm. työtyytyväisyyskyselyillä,
kehityskeskusteluissa ja
osana työpaikan yleistä kehittämistä koskevaa
seurantaa.

Tasa-arvosuunnittelu lisää
luottamusta henkilöstön
ja työnantajan välillä
Tasa-arvosuunnittelu on osa järjestelmällistä
työelämän kehittämistä. Suunnittelu
vaikuttaa työpaikan yleiseen tasa-arvotilanteeseen
ja lisää erityisesti henkilöstön
ja työnantajan välistä luottamusta.



Anne Hotti
johtava työmarkkinatutkija

Kuntatyönantaja 4/2009
Kunnissa haetaan säästöjä

Kunnissa haetaan erilaisia keinoja turvata palvelut ilman henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia. Paikallisella sopimisella vältyttäisiin lomautuksilta.

Kuntasektorin tarjoamien lakisääteisten hyvinvointipalvelujen tarve on kasvanut edelleen. Kunta-alalla työskentelee tällä hetkellä noin 437 000 palkansaajaa. Saman verran henkilöstöä kunta-alalla työskenteli vain ennen edellistä lamaa vuonna 1989.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelee väkeä enemmän kuin koskaan. Palkkakustannukset ovat noin puolet kuntien ja kuntayhtymien menoista ja sosiaali- sekä terveyspuolella jopa 70 %. On sanomattakin selvää, että säästökeinoja etsiessään, kunnat joutuvat karsimaan myös henkilöstömenoissa.
Sopimalla vältyttäisiin lomautuksilta

Monissa kunnissa ja kuntayhtymissä paikalliset sopimukset lomarahan vaihdosta vapaaksi tai lomarahojen leikkauksista ovat kaatuneet palkansaajajärjestöjen vastustukseen. Erityisesti JUKO ja Tehy ovat järjestelmällisesti kieltäytyneet neuvottelemasta paikallisista säästösopimuksista. Jotkut kunnat ovat tehneet lomarahasopimuksia joidenkin järjestöjen kanssa.

Työnantaja onkin päätynyt tarjoamaan lomarahasopimuksien sijaan henkilöstölle mahdollisuutta palkattomien virka- ja työvapaiden eli ns. talkoovapaiden pitämiseen. Niiden todellinen säästövaikutus jää kuitenkin nähtäväksi, koska palkattomien vapaapäivien pito perustuu vapaaehtoisuuteen.

Paikallisten säästösopimusten ohella säästöjä haetaan mm. tiukentamalla rekrytointipolitiikkaa ja hyödyntämällä luonnollista poistumaa. Uusia toimintatapoja etsitään ja toimintoja tehostetaan. Monissa kunnissa ja kuntayhtymissä on tehty talouden tasapainottamisohjelmia, joilla pyritään saamaan aikaan pitkäkestoisempia säästövaikutuksia talouteen.

Lomautuspäätöksen tehneitä kuntia on toistaiseksi tiedossa parikymmentä. Näissäkin kunnissa lomautetuiksi joutuvat vain ne, jotka eivät ole mukana paikallisissa lomarahasäästösopimuksissa tai eivät ota palkattomia virka- ja työvapaita. Irtisanomisia ja varsinaisia palkanalennussopimuksia ei juurikaan ole tehty.
Palkka-asiamiehiltä tietoa säästötoimista

KT kerää tietoa kuntien ja kuntayhtymien säästötoimenpiteistä. Tiedoilla on erittäin tärkeä merkitys KT:n työnantajaedunvalvonnassa. Palkka-asiamiehille avattiin elokuussa oma ekstranet-palvelu, jossa on myös tiedustelu säästötoimista. KT pitää tärkeänä, että kaikista kunnista ja kuntayhtymistä vastataan tiedusteluun. Toivomme myös, että palkka-asiamiehet päivittävät tietoja, jotta käytössä on reaaliaikaista tietoa kunta-alan henkilöstösäästöistä.

Miten kunta-alalle haetaan säästöjä vuonna 2009?

Palkkoihin liittyvät säästökeinot

* Lomarahojen vapaaksi vaihto/leikkaus
* Palkattomat virka- ja työvapaat
* Ei harkinnanvaraisia palkantarkistuksia
* Alennettu esim. kokous- ja OTO-palkkiota jne.
* Luovuttu tulospalkkioista
* Ylitöiden minimointi
* Palkankorotusten hyödyntäminen
* Lomauttaminen

Rekrytointiin liittyvät säästökeinot

* Täyttölupamenettely
* Avoimien virkojen ja toimien täyttämättä jättäminen
* Vähennetään sijaisten ja muiden määräaikaisten käyttöä
* Vähennetään ylipäätään uuden henkilöstön palkkaamista
* Luonnollisen poistumanhyödyntäminen

Muita säästökeinoja

* Tasapainottamisohjelmat
* Uusien toimintatapojen hakeminen
* Töiden uudelleen järjestäminen ja tehostaminen
* Henkilöstökoulutuksen vähentäminen
* Henkilöstöetuuksien karsinta
* Työvuorosuunnittelu ja työaikajärjestelyt
* Seutuyhteistyö
* Toimintojen supistaminen
* Investointien karsinta
* Palvelujen, ostojen ja hankintojen vähentäminen
* Tarjoilujen, matkakulujen jne. vähentäminen

Anne Hotti
johtava työmarkkinatutkija

Itse olen käyttänyt työssäni yksikön hiljaisempia päiviä omien säästövapaiden / talkoopäivien pitoon. Jokaisella on tilanteita jolloin tarvitsee vapaata. Yhdessä työnantajan kanssa sovittuna homma toimii hyvin. Silloin myös työyhteisössä on keskusteltu tilanteen soveltuvuudesta vapaan käyttämiseen. Henkilökotainen palkanosa pienenee talkoopäivien verran.

Syöpäpoliklinkan päivä takana. Kaupnginhallituksen kokouksessa onnitelimme 50 vuotiaita Timo Lehteä ja Juhani Nummentaloa.
Strategiaa tarkennettiin ja hallituksen tuloskorttia tsekattiin valtuustoon vietäväksi. Asfaltointimäärärahoista tuli uutta tietoa. Jos ei käytetä ja säästetään maksetaan tyhjästä. Asiasta keskusteltin ja päätettiin.

Huomisaamuna on keväästä asti vaivanneen polveni huoltopäivä. Kesällä lenkkeily ei onnistunut, kun tuntui piikki sisällä. Huomenna tiedän enemmän.