1. Hyvinvointipalvelut turvattava

Tärkeintä on se, että jokainen voi asua siellä missä haluaa ja saada laadukkaista
hyvinvointipalveluita asuinpaikasta riippumatta. Vanhoista rakenteista on luovuttava silloin, kun
ne eivät enää tuota hyvinvointia. Tärkeintä on, että kaikilla suomalaisilla on tosiasiallisestikin
yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, käydä töissä, saada hoitoa ja elää arvokas vanhuus.
Kenen tahansa elämässä voi myös tulla aikoja, jolloin tarvitaan kaveria avuksi. Silloin sekä
ihmisten että yhteiskunnan riittävän avun on oltava saatavilla.
Lopulta me kaikki elämme yksien samojen Suomen rajojen sisäpuolella. Jos jossain puolella
Suomea kuntapalvelut ovat rempallaan, vaikuttaa se meidän kaikkien hyvinvointiin. Hyvinvoiva
Suomi syntyy tasa-arvoisista mahdollisuuksista asuinpaikasta riippumatta sekä edellytyksistä
järjestää elämänsä hyvin.

2. Ikääntyville yksilölliset palvelut

Sukupolvien välisestä sopimuksesta tulee pitää jatkossakin kiinni ja huolehtia edellisten
sukupolvien arvokkaasta ikääntymisestä. Vanhuspalveluiden tulee olla yksilöllisiä sekä vastata
nykypäivän ja tulevaisuuden vanhusten monipuolisiin elämän edellytyksiin ja tarpeisiin.
Asuminen tulee järjestää ikääntyvän omia toiveita ja terveydentilaa kuunnellen. Monipuoliset
mahdollisuudet edellyttävät sitä, että kunnilla on laaja työvälineiden kirjo varmistaa palveluiden
järjestäminen. Kuntalaiset ovat itse parhaita päättämään niistä palveluista, joita he tarvitsevat.
Siksi asumisen ja palveluiden järjestäminen tulee jättää kunnan omiin käsiin.

3. Huolehditaan huomisen tekijöistä

Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on koko maamme tulevaisuuden turvan kannalta keskeisen
tärkeää. On inhimillisesti täysin kestämätöntä joutua elämän sivuraiteelle jo nuorena, jolloin
koko elämän tarjoamat mahdollisuudet kaventuvat. Kouluterveydenhuollon ja opettajien asema
yhdessä nuorten vanhempien kanssa korostuu mahdollisten ongelmien riittävän varhaisessa
havaitsemisessa. Parhaatkaan palvelut eivät auta, ellei joku välitä riittävästi huomatakseen
nuorten ongelmia.
Peruskoulutusta toiselle asteelle siirryttäessä on huolehdittava, että kaikille nuorille löytyy oma
paikka koulussa, töissä, oppisopimuskoulutuksessa tai muussa toiminnassa. Viranomaisten
yhteistyön mahdollisuuksia on parannettava niin kutsutulla sieppari-järjestelmällä, jossa eri
viranomaisten kanssa kohdatut vaikeudet välittyvät myös muille viranomaisille. Tulevaisuuden
tekijät ansaitsevat parhaat mahdolliset lähtökohdat tulevaisuuteen.

4. Yksikin lyönti on liikaa

Lähisuhdeväkivalta on suomalaisen yhteiskunnan kipeä ja vaiettu aihe, vaikka tutkimusten
mukaan joka viides nainen parisuhteessa elävä nainen on kokenut väkivaltaa puolisonsa taholta.
Lähisuhdeväkivalta on sosiaalinen, inhimillinen, kansanterveydellinen ja taloudellinen ongelma,
johon uhrien on usein vaikea saada apua. Väkivallalla on suoria ja pitkäkestoisia vaikutuksia sekä
uhriin että koko perheeseen. Sekä väkivallan tekijän että väkivallan uhrin malli saattaa myös
periytyä sukupolvelta toiselle.
Jokaiseen kuntaan on luotava lähisuhdeväkivallan vastainen toimintaohjelma, jossa eri
viranomaisten vastuut määritellään selkeästi ja eri viranomaisten yhteistyötä väkivallan
torjumiseksi parannetaan. Kuntiin tarvitaan pysyviä väkivaltaa ehkäiseviä ja uhrien auttamiseen
tarkoitettuja tukipalveluja. Aika parannuksille on nyt oikea, kun sosiaali- ja terveyspalveluita
uudistetaan.

5. Hyvinvointi syntyy yritteliäistä suomalaisista

Suomen kasvu ja uudet työpaikat syntyvät nyt ja tulevaisuudessa ennen kaikkea pieniin ja
keskisuuriin yrityksiin. Hyvinvointimme lepää työteliäiden ja yritteliäiden suomalaisten varassa,
joiden verovaroilla huolehdimme paremmin voivasta yhteiskunnasta. Kuntien sosiaali- ja
terveyspalveluiden tuottamisessa on hyödynnettävä monipuolisesti yksityisiä palvelutarjoajia ja
lisättävä kuntalaisten valinnanmahdollisuuksia laajentamalla palvelusetelin käyttöönottoa. Tämä
mahdollistaa myös pienten yritysten osallistumisen kunnan palveluiden tuottamiseen sekä uusien
yritysten ja työpaikkojen syntymisen. Elinvoimaisella ympäristöllä, laadukkailla palveluilla ja
joustavalla kaavoituksella luodaan kasvupohjaa yrittämiselle. Työpaikkojen siirtyminen
ulkomaille ei saa lannistaa meitä vaan sisuunnuttaa meidät luomaan uutta.

6. Tasa-arvoiset mahdolliset kuntapolitiikan ykköstehtäviin

Naisten määrä valtuutettuina on ollut jo pitkään kasvussa. Viime kunnallisvaaleissa naisia
valituista valtuutetuista oli 37 %. Silti valtuustojen puheenjohtajista 27 % ja hallitusten
puheenjohtajista vain 21 % on naisia. Määrä on ollut jonkin verran vaaleista toiseen kasvussa,
mutta viime kunnallisvaaleissa tämä kasvu pysähtyi. On ennen kaikkea tärkeää huolehtia siitä,
että miehiä ja naisia valitaan nykyistä tasaisemmin lautakuntien ja johtokuntien
puheenjohtajiksi, joissa he voivat saada tärkeää kokemusta. On tärkeää huolehtia siitä, että
mahdollisuudet kunnallispolitiikan ykköstehtäviin ovat tosiasiallisestikin kaikkien käsillä.