Suomi on kaukana tasa-arvosta – �Rakenteellisia esteitä on vaikea nähdä, jos niitä ei itse kohtaa�
Suomalaisten työmarkkinoiden rakenteelliset jäykkyydet vaikeuttavat palkkaerojen supistamista, tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg sanoo.

Naisjärjestöt jakoivat palkkapäivämateriaalia ohikulkijoille Kolmen sepän aukiolla Helsingissä viime lokakuussa.

ONKO Suomi jo riittävän tasa-arvoinen, kuten Suomen BMW:n entinen toimitusjohtaja Mia Miettinen antoi ymmärtää Helsingin Sanomien haastattelussa lauantaina?

�Lause ’Suomi on jo riittävän tasa-arvoinen’ sisältää ajatuksen siitä, että tasa-arvo on toivottavaa vain tiettyyn rajaan asti. Sen sijaan täysi tasa-arvoisuus ei ole erityisen toivottavaa tai tavoiteltavaa�, erittelee kysymystä tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg Helsingin yliopistosta.

Koskinen Sandbergin mukaan Miettinen esittää näkemyksen, että naiset ovat suomalaisessa yhteiskunnassa jossain määrin alisteisessa asemassa miehiin verrattuna, ja tämä on hyväksyttävä asioiden tila.

�Vaikka kansainvälisessä vertailussa Suomi näyttääkin kohtuullisen tasa-arvoiselta maalta, on meillä edelleen tekemistä ja tavoiteltavaa tasa-arvoasioissa�, Koskinen Sandberg sanoo.

�Sukupuolten palkkaerot ovat varsin pysyvä ilmiö, meillä on erittäin vahvasti sukupuolen mukaan jakautuneet työmarkkinat, naisten urakehityksessä on merkittäviä ongelmia ja hoiva jakautuu epätasa-arvoisesti. Toisaalta myös poikien ja nuorten miesten putoaminen koulutuksesta ja työelämästä on merkittävä ongelma.�

TILASTOKESKUKSEN mukaan naisten keskiansio vuonna 2016 oli 3 077 euroa, 17 prosenttia pienempi kuin miehillä.

�Kärjistetysti palkkaero kertoo siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa edelleen arvostetaan naisten tekemää työtä vähemmän, naisten korkeasta koulutustasosta ja aktiivisesta työmarkkinoille osallistumisesta huolimatta�, Koskinen Sandberg sanoo.

Koskinen Sandberg väitteli viime syksynä sukupuolten palkkaerojen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Suomalaisiin työehtosopimuksiin oli vielä 1960-luvulla kirjattuna eri palkat miehille ja naisille, vaikka työtehtävät olivat samat. Viimeiset kirjaukset eri palkoista naisille ja miehille poistuivat 1970-luvun alkuun mennessä.

�Ajateltiin, että perheen elättäminen kuuluu ensisijaisesti miehille ja naisten tulot ovat lähinnä täydentäviä. Kun järjestelmä erillisistä palkkataulukoista purettiin, jäi jäänteitä erilaisesta palkkauksesta tes-järjestelmään ja ne ovat osittain siellä edelleen. Tämäntyyppinen ajattelu on taustalla yhä olemassa, se ei katoa muutamassa vuosikymmenessä totaalisesti�, Koskinen Sandberg sanoo.

RAKENTEELLISELLA palkkaeriarvoisuudella on siis pitkä historia. Koskinen Sandbergin mukaan asiaan vaikutti myös hyvinvointivaltion luonti, joka työllisti merkittävän määrän naisia julkiselle sektorille.

�Tämä on edelleen suomalaisen työmarkkinan rakenteellinen piirre, meillä on naisenemmistöinen julkisen sektorin työmarkkina ja miesenemmistöinen yksityisen sektorin työmarkkina. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että niiden välinen palkkaero olisi oikeudenmukainen.�

Suomalaisten työmarkkinoiden ja sopimusjärjestelmän rakenteelliset piirteet ja jäykkyydet vaikeuttavat palkkaerojen supistamista, Koskinen Sandberg sanoo.

TASA-ARVON kanssa on tekemistä myös perhevapaiden jakamisessa. Kelan tilastojen mukaan vanhempainvapaata käyttävät Suomessa lähes yksinomaan äidit.

�Perhevapaiden tasaisempi jakaminen parantaisi naisten työmarkkina-asemaa ja työllisyyttä. Lisäksi on kysymys hoitovapaasta, joka aiheuttaa merkittäviä urakatkoja suomalaisille naisille. Naiset myös kohtaavat työelämässä syrjintää, joka ilmenee esimerkiksi hitaampana urakehityksenä�, Koskinen Sandberg sanoo.

SUOMEN BMW:n entinen toimitusjohtaja Miettinen sanoi lauantaina, että jokainen suomalainen nainen, joka haluaa päästä pitkälle, voi niin myös tehdä.

�Ei se ole sukupuolikysymys�, hän sanoi.

Sen jälkeen Miettinen kertoi, että hän on tietoisesti päättänyt olla hankkimatta lapsia ja keskittyä uraansa.

Eikö tämä nimenomaan ole sukupuolikysymys?

�On erittäin ristiriitaista sanoa, että esteitä naisten uralle ei ole, että kaikki on itsestä kiinni ja samalla mainita tämän suuruusluokan kompromissi uran vuoksi�, Koskinen Sandberg sanoo ja jatkaa:

�Miettinen tuntuu sisäistäneen hyvin maskuliinisen käsityksen urasta ja sen vaatimuksista sekä myös työnjaosta yksityiselämän puolella.�

Yhteiskunta ei elä kauan, jos työelämässä eteneminen vaatii lapsettomuutta. Ura- ja perhe-elämä on käytännössä pakko yhdistää jotenkin, ja tämä on ongelma, jonka ratkaisuun pitäisi Koskinen Sandbergin mielestä keskittyä. Työelämän käytäntöjen pitää sopia paremmin ihmisten elämään.

�Tietenkään lapset eivät ole naisen uran absoluuttinen este, vaikkakin työn ja perheen yhdistäminen tuottaa haasteita, jotka on pystyttävä ratkaisemaan. Nämä haasteet koskevat enenevissä määrin myös miehiä.�

TOISIN sanoen uralla eteneminen on sukupuolikysymys, mutta on se myös persoonakysymys. Samalla se on verkostokysymys, koulutuskysymys, luokkakysymys – ja myös kysymys onnesta.

�Helposti käy niin, että etuoikeutetussa asemassa olevat ihmiset eivät kykene näkemään taustansa ja verkostojen merkitystä onnistuneessa uran rakentamisessa�, Koskinen Sandberg sanoo.

�Tällöin he ajattelevat onnistuneensa vain oman kovan työnsä ansiosta, vaikka tosiasiassa verkostot ovat myötävaikuttaneet uran etenemisessä merkittävästi. Rakenteellisia esteitä on vaikea nähdä, jos niitä ei itse kohtaa.�

ON hyvin mahdollista, että Suomen BMW:n entinen johtaja Miettinen ei ole koskaan törmännyt lasikattoon, mutta se ei tarkoita, etteikö lasikattoa olisi olemassa.

�Rakenteellinen eriarvoisuus ja syrjintä ei toimi niin, että joka ikinen henkilö kohtaisi sitä�, Koskinen Sandberg muistuttaa ja huomauttaa, että myös johtaja Miettinen on joutunut taipumaan yhteiskunnan valtarakenteisiin.

�Hyvää pärjäämistä pitää kompensoida osoittamalla, että on paitsi ’hyvä jätkä’ myös ’kunnon nainen’, joka ei uhkaa sukupuolijärjestelmää. Tätä hyväksyttävää naiseutta voi osoittaa esimerkiksi kertomalla silittävänsä puolison paidat.�
Suomi on jo riittävän tasa-arvoinen, sanoo BMW:n ex-johtaja Mia Miettinen – �Minulle ei ole koskaan ollut ongelma tehdä uraa ja samalla silittää mieheni paidat�
-------------------------------------------------------------------
Tässä tänään sunnuntain Hesarin kiinnostavin kirjoitus
Valtio olen minä HS.fi

Toki Trumpin hylkäämä vallan kolmijako-oppi kauhistuttaa ja kansainvälisen oikeuden professorin Matti Koskenniemen, entisen ulkoministeriön mirkamiehen ajatukset ovat virkistäviä. Niin tärkeää logiikkaa. Mitä tapahtuu kansainvälisille sopimuksille, ihmisoikeuksille ja kehityspolitiikalle. Jos Trump on pitkään vallassa hän voi tuhota Yhdysvallat ja sen perinnön, niin samaa mieltä. Barak Obamaa on ollut jo monasti ikävä. Trumpin toimintatavat ovat uhka maailmanrauhalle. Presidentti Trumpin politiikka kääntyy kannattajakuntaansa vastaan, ratkaisee tilanteen.
Kun käymme kuntavaaleihin Suomessa, tulee meidän muistaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja demokratian malli. Meidän hyvinvointimme perusta. Jota nyt Sote-uudistuksella pyritään muokkaamaan. Minulle uusi väliportaan maakuntamalli on turha himmeli. Byrokratiaa ja veronkeruuta. Julkisen terveydenhuollon ja sosiaalipuolen heikkouksia parantamalla, avuksi yksityistä palveluntarjontaa. Mullistamatta hyvin toimivaa järjestelmää.