Naisjärjestöjen Keskusliiton terveiset


Sukupuolten tasa-arvo keskeiseksi osaksi Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteita
Sukupuolten tasa-arvon tulee olla merkittävä osa Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmaa, vaatii Naisjärjestöjen Keskusliitto. Erityisesti sukupuolten tasa-arvo tulee liittää osaksi talouden ja turvallisuuden tavoitteita sekä valtavirtaistaa kaikkiin EU-puheenjohtajakauden keskeisiin sisältöihin.

"Suomi on tunnettu sukupuolten tasa-arvosta ja naisten oikeuksista. Odotukset meitä kohtaan Suomen EU-puheenjohtajakaudella niin Euroopan unionissa kuin EU-jäsenvaltioissa ovat valtavat. Meidän on saatava sukupuolten tasa-arvo näkyvästi Suomen koko EU-puheenjohtajakauden ohjelmaan ja tehtävä konkreettisia aloitteita sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Tasa-arvoministerit odottavat Suomelta ministeritason kokousta", korostaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet. "Suomen on toimittava EU:ssa naisten oikeuksien puolustamiseksi taantumuksellisia arvoja ja populismia vastaan. On hyvin huolestuttavaa, että naisten ihmisoikeudet, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet, on kyseenalaistettu monissa EU-jäsenvaltioissa."

Euroopan komissio tarvitsee vahvan sukupuolten tasa-arvon strategian. Sukupuolten tasa-arvo on valtavirtaistettava Euroopan unionin tuleviin linjauksiin, ja tasa-arvoa poikkileikkaavana periaatteena on vahvistettava EU:n päätöksenteossa. Suomen puheenjohtajakausi ajoittuu vuoden 2019 heinäkuusta joulukuuhun, jolloin vasta valittu Euroopan parlamentti aloittaa toimintansa, Euroopan komission jäsenet valitaan ja unionissa tehdään politiikan ja talouden strategisia linjauksia.

Suomi on joulukuussa 2018 julkistetun Maailman talousjärjestön (WEF) tasa-arvoindeksin sijoituksissa pudonnut mitalisijoilta neljänneksi Islannin, Norjan ja Ruotsin taakse. Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE:n mukaan Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa taloudellisen ja yhteiskunnallisen vallan tasa-arvo on taantunut.

Suomi on yksi EU:n väkivaltaisimmista maista naisille. Noin puolet EU:n alueella asuvista naisista on kokenut sanallista, fyysistä tai internetissä tapahtuvaa seksuaalista häirintää. Fyysistä ja/tai seksuaalista parisuhdeväkivaltaa on kokenut 22 prosenttia 15-vuotiaista tai sitä vanhemmista naisista. Suomalaisnaisista lähes puolet on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa 15 vuotta täytettyään ja miltei kolmannes on altistunut puolisonsa tai entisen puolisonsa väkivallalle.

Salon Seudun Sanomissa ikävää luettavaa

SSS uutiset
Apulaisoikeusasiamieheltä huomautus Salon johdolle
Tekijä Asko Lehtonen -24.1.2019 | 15:3012
Eduskunnan apulaisoikeusmies on antanut Salon apulaiskaupunginjohtaja Jari Niemelälle huomautuksen lainvastaisista menettelyistä. Huomautuksen sai myös Salon kaupunginhallitus.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin toteaa, että �Salon kaupunginhallituksen ja virkamiesten osoittama piittaamattomuus huolehtia selvittämisvelvollisuudestaan ja kaupungin asukkaiden oikeusturvan asianmukaisesta toteutumisesta on erittäin poikkeuksellista�.

Huomautusten taustalla on kaksi eri tapausta. Kumpikin sai alkunsa, kun Niemelä oli kaupunginlakimies. Toisessa on kyse siitä, että kaupunki ei ole vastannut asianmukaisesti kantelijan tiedusteluihin ja tietopyyntöihin. Toisessa tapauksessa kesti melkein kolme vuotta ennen kuin apulaiskaupunginjohtaja teki päätöksen vahingonkorvauksen maksamisesta.

Kummastakin tapauksesta kanneltiin apulaisoikeusasiamiehelle. Kaupunki vastasi apulaisoikeusasiamiehen selvityspyyntöihin vasta muistutusten jälkeen. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tällainen hidastelu vaarantaa perustuslaissa asetettua laillisuusvalvontatehtävää.

– Myönnän virheeni ja olen ottanut opikseni. Pahoittelen, että kaupunginhallituskin sai huomautuksen, vaikka sillä ei ole roolia asiassa, sanoo Niemelä Salon Seudun Sanomille.

Kaupunginjohtaja Lauri Inna kertoi apulaisoikeusmiehen päätöksestä kaupunginhallitukselle viime maanantaina. Sitä ennen hallituksella ei ole ollut tietoa tilanteesta.

Kokonaisuus tulee puitavaksi perusteellisesti

Päätökset kuntien valtionosuuksista vuodelle 2019 tehtiin 31.12.2018. Kunnille myönnetään valtionosuutta yhteensä 8 389 miljoonaa euroa vuonna 2019. Kuntien valtionosuudet vähenevät -70 milj. euroa (-0,8 %, 13 €/asukas) vuodesta 2018 vuoteen 2019.

Valtionosuuden muutokseen vaikuttavat mm. vuodelle 2019 tehtävä kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus (-231 milj. €) ja valtionosuuden kautta kunnille maksettavat veromenetysten kompensaatiot (+224 milj. €). Kilpailukykysopimuksen (kiky) takia kuntien valtionosuutta vähennetään vuonna 2019 yhteensä -497 milj. € (-91 €/as). Lisäksi hallitusohjelman mukaisten indeksijäädytysten takia kunnilta jää peruspalvelujen valtionosuutta saamatta -92 milj. euroa vuonna 2019. Peruspalvelujen hintaindeksin arvo vuodelle 2019 on 1,3 %. Yhteensä hallituskautta eli vuosia 2016-2019 koskevista indeksijäädytyksistä johtuen peruspalvelujen valtionosuus on -243 milj. euroa alemmalla tasolla mitä se olisi ilman päätöstä indeksikorotusten jäädyttämisestä.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousee 0,03 prosenttiyksikköä ja on 25,37 vuonna 2019 (25,34 vuonna 2018).

AIheesta lisää Kuntaliiton verkkopalvelussa:
Valtionosuudet vuonna 2019

Hyvää joulua ja kiitos kuluneesta vuodesta!

Läheisten muistaminen lahjoin vuoden pimeimpänä aikana on joulunviettoa vanhempi tapa. Roomalaiset antoivat vuosisatoja lahjoja läheisilleen keskitalvella ennen Kristinuskon ja Jeesuksen syntymäjuhlan vieton yleistymistä. Tapa siirtyi jouluun ja kristinuskon mukainen joululahjaperinne syntyi Itämaan tietäjien Jeesus-lapselle tuomista lahjoista.


Lahja on kuin liima, tai nauha, joka liittää meitä yhteen. Se on tapa kertoa, että välitämme; annamme lahjan tärkeälle ihmiselle. Se yhdistää antajaa ja saajaa - muistamisella luodaan yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä. Aivan pienelle lapselle on merkittävää, mikä lahja paketista löytyy - onko kääreessä juuri se toivottu barbi tai keppihevonen. Aikuistuessa taas on tärkeintä ajatus siitä, että joku muistaa ja haluaa antaa lahjan; se lämmittää mieltä, kun tietää, että joku ajattelee.



Rauhallisen ja hyvän joulun toivotus Sinulle, vietätpä sitä yksin tai muiden kanssa, keskellä elämän iloa tai surua, kotona tai työnääressä, suurin tai pienemmin valmisteluin. Ja vielä siitä armeliaasta suhtautumisesta omaan itseemme; joulusta jouluun kannattaa muistaa marttojen aina ajankohtainen ohje: älä suotta siivoa kaappejasi, ellet aio viettää jouluasi siellä.

Yli 200 kunnan joulukuun verotilitykset painumassa negatiivisiksi
17.12.2018
Viime viikolla maksettiin ennätyssuuret veronpalautukset, joista uutisoitiin mediassakin näyttävästi. Vähemmälle huomiolle jäi kuitenkin se, mistä veronpalautukset ovat pois.

Maksetuista veronpalautuksista kunnallisveron palautusten osuus on noin 1,8 miljardia euroa. Tämä summa vähennetään kunnilta joulukuun tilityksistä. Kokonaissumma on noin 250 miljoonaa euroa suurempi kuin viime vuonna.

Samanaikaisesti kuntien joulukuun verotilityksiin kohdistuu lähes 200 miljoonan euron negatiivinen oikaisu. Valtiovarainministeriö alensi 13.12.2018 annetulla asetuksella kuntaryhmän jako-osuutta verovuoden 2018 ansio- ja pääomatuloista. Uusi jako-osuus on 61,62 prosenttia, kun tähän saakka verovuoden 2018 verot on tilitetty kunnille ennakkoon arvioidun 62,26 prosentin mukaan. Pääomatuloja on siis kertynyt ennakoitua enemmän.

Kuntaliiton arvion mukaan näiden kahden suuren negatiivisen erän johdosta joulukuun kunnallisveron ja yhteisöveron yhteenlaskettu tilitys olisi painumassa negatiiviseksi yli 200 kunnassa.

-Konkreettisesti tämä näkyy verotilitysten maksupäivänä 28.12.2018, kun suurimman osan kunnista tileille ei kilahda euroakaan kunnallisveron tai yhteisöveron tuottoa, vaan itse asiassa jäädään velkaa Verohallinnolle. Kiinteistöveroja ei käytetä kattamaan kunnallisverojen ja yhteisöverojen negatiivisuutta, koska ne maksetaan eri järjestelmästä, kertoo kuntatalousyksikön vt. johtaja Henrik Rainio.

Lisäksi joulukuun tilityksissä suoritetaan normaaliin tapaan kuntakohtaiset oikaisut verovuodelta 2018 tilitettyihin veroihin, mikä aiheuttaa kuntakohtaisia eroja joulukuun tilityksiin.

Joulukuun negatiiviset tilitykset peritään kunnilta tammikuun tilitysten yhteydessä. Rainio muistuttaa, että tämä tulee huomioida kuntien kertymäarvioissa.

-Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on päivittänyt tuloslaskelman laatimista koskevaa yleisohjetta lokakuussa 2018. Yleisohjeen mukaan mahdollinen joulukuun negatiivinen verotulojen tilitysmäärä kirjataan ao. tilikauden verotulojen vähennykseksi ja siirtovelaksi.

Kuntaliitto on laatinut kuntakohtaisten veroennustekehikoiden perusteella suuntaa antavan arvion joulukuun negatiivisen tilityksen tasosta eri kunnissa. Laskelma löytyy kuntakohtaiselta veroennustesivustolta. Verohallinto julkaisee tarkat kuntakohtaiset tiedot joulukuun tilityksistä 27.12.2018, joten vasta siinä vaiheessa tiedetään tarkat kuntakohtaiset euromäärät.