KUNTAVAALIT 2017
Kokoomuksen Naisten Liiton kuntavaalitavoitteet tiivistetysti ja huomio: vielä olet tervetullut listallemme ehdokkaaksi!
Tulevaisuuden kunnat ovat sivistyksen, elinvoiman, yrittäjyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiä. Kokoomusnaiset ovat mukana rakentamassa entistä parempia kuntia.
Jokaisella on oltava mahdollisuus sujuvaan arkeen. Laadukasta ja maksutonta varhaiskasvatusta ja perusopetusta tarjotaan ihan jokaiselle ja lähipalveluna mahdollisimman monelle. Huolehdimme siitä, että jokaiselle nuorelle taataan toisen asteen koulutuspaikka ja syrjäytymiskierre katkaistaan. Haluamme, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastaa ja kiusaamiselle on nollatoleranssi. Perheen ja työelämän yhdistämisen tulee olla nykyistä joustavampaa ja helpompaa. Toimivalla kaupunkisuunnittelulla ja kaavoituksella varmistamme liikunta- ja harrastuspaikat sekä elinkeinoelämän puolella tarjoamme ja luomme mahdollisuuksia yrittää ja onnistua. Hyvä kaupunkisuunnittelu ja toimiva joukkoliikenne luovat perustan monipuoliselle liikkumiselle, toimiville lähipalveluille sekä työpaikkatarjonnalle ja viihtyisälle, turvalliselle elinympäristölle.

Seuraavat kuntavaalit toimitetaan 9.4.2017 ja ennakkoäänestys Suomessa on 29.3.-4.4. Ehdokasasettelu käy tällä hetkellä vilkkaana ja päättyy 28.2.2017. Vielä ehdit siis mukaan! Olisitko sinä hyvä ehdokas tai tunnetko jonkun, jonka pitäisi olla ehdolla ehdolla kuntavaaleissa? Ehdota ehdokasta tai ilmianna itsesi täällä. Tule mukaan vaikuttamaan!

NAISJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITON KUNTAVAALITAVOITTEET 2017-2021

Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 58 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä noin 400 000 jäsentä. Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteena on naisten aseman, sukupuolten välisen tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistäminen. Kuntavaalitavoitteet on laadittu yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.


1. TASA-ARVOINEN PÄÄTÖKSENTEKO JA JULKINEN HALLINTO

Puolueiden on noudatettava sukupuolikiintiöitä ehdokasasettelussaan. Naisia tulee olla nykyistä enemmän kuntien johtotehtävissä. Eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien naisten osuuden kuntien päätöksentekijöinä on kasvettava ja alueiden välisten erojen naisten osallistumisessa kavennuttava. Kuntien on edistettävä naisten etenemistä johtotehtäviin. Ulkomaalaistaustaisten naisten äänestysaktiivisuuden ja osuuden kuntavaaliehdokkaista ja valituista päättäjistä tulee kasvaa. Kunnallisten luottamustoimien hoitamisen ei tule pienentää äitiys- ja vanhempainpäivärahojen määrää.

Kuntien on sitouduttava julkisesti sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Kuntien tasa-arvonäkemykset tulee määritellä ja kirjata niiden strategioihin. Kuntien on toteuttava tasa-arvonäkemystä kaikessa toiminnassaan. Kunnilla on osaamista, tarvittavat resurssit sekä toimivat rakenteet ja käytännöt tasa-arvon edistämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi tasa-arvotoimikunta ja toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen kunnan kaikessa toiminnassa. Kuntapäätösten sukupuolivaikutukset on arvioitava ja kuntien varojen käytön ja palveluiden edistettävä tasa-arvoa.

Kuntien on työnantajina edistettävä työn ja perheen yhteensovittamista. Kuntien tulee työnantajina edistää työn ja perheen yhteensovittamista ja kannustaa erityisesti isiä perhevapaiden käyttöön. Tavoitteet tulee kirjata kunnan henkilöstön tasa-arvosuunnitelmaan.



2. TASA-ARVOINEN KASVATUS JA KOULUTUS

Kaikilla lapsilla on oltava mahdollisuus laadukkaaseen ja kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen vanhempien työ- tai opiskelutilanteesta riippumatta. Varhaiskasvatusta tulee olla saatavilla myös vuorohoitona ja päivähoitomaksujen tulee olla kohtuullisia. Päiväkotien on oltava lähipalveluita.

Koulujen ja oppilaitosten on tehtävä suunnitelmallista tasa-arvotyötä. Koulujen ja oppilaitosten tulee panostaa koulutuksen segregaation lieventämiseen sekä opetuksessa että opintojen ohjauksessa. Sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän sekä kiusaamisen vastaista työtä tulee tehostaa. Peruskoulujen on oltava lähipalveluita.



3. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN EHKÄISEMINEN

Kuntien päättäjillä sekä viran- ja toimenhaltioilla on oltava tietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyn ja väkivaltaa kokeneiden palveluiden tulee olla kiinteä osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja väkivallan vastaisen kasvatuksen on sisällyttävä osaksi varhaiskasvatusta, opetusta, koulutusta ja nuorisotoimea.

Kuntien ennaltaehkäisevän toiminnan ja maakuntien tarjoamien palveluiden rajapinnoille ei synny aukkoja. Väkivaltaa kohdanneet naiset on osattava ohjata oikeiden palveluiden pariin.





4. LIIKUNTA, KULTTUURI JA VAPAA-AIKA



Kunnan tarjoamien vapaa-ajan-, nuoriso- ja kulttuuripalveluiden on huomioitava eri taustaiset ja eri-ikäiset naiset, miehet, tytöt ja pojat ja niiden tulee purkaa sukupuolistereotypioita.

Liikuntapaikkojen rakentamisessa, liikuntapalveluiden järjestämisessä ja liikunta- ja urheiluseurojen vuorojen jakamisessa on huomioitava tyttöjen ja naisten harrastusten erityistarpeet, mukaan lukien maahanmuuttajataustaiset ja vammaiset naiset.



5. JULKINEN LIIKENNE JA JULKISET TILAT

Kunnassa on oltava toimiva, kattava ja kohtuuhintainen julkinen ja palveluliikenne, joka huomioi eri käyttäjäryhmien tarpeet. Kaikkien käyttäjäryhmien tulee voida matkustaa turvallisesti ilman pelkoa esimerkiksi väkivallasta. Liikuntarajoitteisilla ja lastenvaunujen kanssa kulkevilla on oltava mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä yhtäläisesti muiden kanssa.

Julkisen tilan on oltava yhtä turvallinen naisille ja miehille kaikkina vuorokaudenaikoina. Julkisten alueiden, kuten puistojen ja pururatojen sekä kevyen liikenteen väylien on oltava valaistuja ja hyvin hoidettuja kaikkina vuodenaikoina siten, että kaikkien on mahdollista ja turvallista liikkua niillä.



6. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT JA MAAKUNTAHALLINTO

Sukupuolten tasa-arvo huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen henkilöstövaikutukset kohdistuvat pääosin naisiin. Uudistuksella voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon ja naisten eläkkeisiin. Sukupuolivaikutukset on arvioitava ja huomioitava sote-uudistuksen kaikissa vaiheissa.

Kuntien ja maakuntien välisten palveluketjujen toimivuus on turvattava. Palveluketjujen toimivuus on erityisen tärkeää kuntien vastuulle kuuluvan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja maakunnille siirtyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla. Vanhustenhoidossa on huomioitava asiakkaan sukupuoli. Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy, väkivallan uhreille tarjottavien palveluiden resursointi ja oikea-aikainen saatavuus on turvattava. Naisten terveyden erityispiirteet on huomioitava ja esimerkiksi naisten sydän- ja verisuonitautien varhaista diagnosoimista parannettava. Naisille on taattava riittävät päihdepalvelut. Lapsiperheiden yhdenvertaisista oikeuksista ennaltaehkäisevään neuvontaan ja kotipalveluihin on huolehdittava. Kouluterveydenhuollon järjestäminen koulun yhteydessä on turvatta.

Maakuntauudistus ei saa vähentää naisten valtaa. Maakuntalakiin on kirjattava tasa-arvon edistämisvelvoite. Naisten ja miesten tasapuolinen edustus on turvattava epäsuorasti valituissa maakuntahallinnon toimielimissä. Maakuntiin on luotava toimivat rakenteet ja budjetoitava riittävät resurssit sukupuolten tasa-arvon edistämiselle. Maakuntalakiin, maakuntastrategioihin sekä maakuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun tulee sisällyttää sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

Viime viikolla oli tarkastuslautakunnan ja teknisen lautakunnan kokoukset. Tarkastuslautakunnan arvioitikertomuksen kirjoittamisen aikaa eletään näin keväällä. Teknisen lautakunnan sisäilmatoimintaohje on edennyt odotetusti. Tori hyvän fiiliksen paikkana on kaupunkimme helmi. Kesän iltatoreja odotellessa. Talous on pysynyt hyppysissä näissä lautakunnissa suhteellisen hyvin.
Osallistun kunnallisvaaleihin yleisön pyynnöstä. Työni rinnalla ei moni toimi kulje. Siksi keskityn olennaiseen. Tuleva Sote-uudistus askarruttaa monin paikoin. Rauhaisa vapaapäivän hetki tänään. Pikkuinen vieras nukkuu päiväunta vaunuissa. Mummi kerkesi kirjoittamaan hiukan. Iloa olla mukana lastenlasten arjessa. Arvostan työtämme VSSHP:ssä. Mielekät ja merkityksellinen ammatti antaa aihetta arvioida arjen toimivuutta. Miten päätökset vaikuttavat kaikkien kuntalaisten arkeen. Tuloksellista hoitamista näen päivittäin. Kaikki turha on jo karsittu pois. Inhimillisestä hoidosta on kivun ja syövänhoidon osalta pidettävä kiinni ja resurssit turvattava.
Syöpäpotilaiden, leikkauspotilaiden hoitaminen antaa perspektiiviä elämään. Sen moninaisuuteen ja yllättävyyteen. Jokainen päivä on lahja. Tasa-arvoa pitää vaalia ajassamme. Motivaatiota on, aika arjessa rajallista.

Naisjärjestöjen Keskusliiton kuntavaalitavoitteet 2017

Kuntavaalit käydään 9.4.2017. Kunnat ovat suurten muutosten kohteena. Valmisteilla olevat sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistukset vaikuttavat tulevaisuudessa merkittävästi kuntien tehtäviin. Sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy kunnilta vuoden 2019 alussa perustettaville maakunnille. Kunnat ovat myös tulevaisuudessa merkittäviä päätöksenteon areenoita, kansalaisten peruspalvelujen tarjoajia ja työllistäjiä. Kuntien tehtäväksi jää muun muassa varhaiskasvatus ja perusopetus, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, kulttuuri, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajantoimi sekä kaavoitus, asuntopolitiikka ja joukkoliikenne.

1. TASA-ARVOINEN PÄÄTÖKSENTEKO JA JULKINEN HALLINTO
Puolueiden on noudatettava sukupuolikiintiöitä ehdokasasettelussaan. Naisia tulee olla nykyistä
enemmän kuntien johtotehtävissä. Eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien naisten osuuden kuntien
päätöksentekijöinä on kasvettava ja alueiden välisten erojen naisten osallistumisessa kavennuttava.
Kuntien on edistettävä naisten etenemistä johtotehtäviin. Ulkomaalaistaustaisten naisten
äänestysaktiivisuuden ja osuuden kuntavaaliehdokkaista ja valituista päättäjistä tulee kasvaa.
Kunnallisten luottamustoimien hoitamisen ei tule pienentää äitiys- ja vanhempainpäivärahojen
määrää.
Kuntien on sitouduttava julkisesti sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Kuntien tasaarvonäkemykset
tulee määritellä ja kirjata niiden strategioihin. Kuntien on toteuttava tasaarvonäkemystä
kaikessa toiminnassaan. Kunnilla on osaamista, tarvittavat resurssit sekä toimivat
rakenteet ja käytännöt tasa-arvon edistämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi tasa-arvotoimikunta ja
toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen kunnan kaikessa toiminnassa.
Kuntapäätösten sukupuolivaikutukset on arvioitava ja kuntien varojen käytön ja palveluiden
edistettävä tasa-arvoa.
Kuntien on työnantajina edistettävä työn ja perheen yhteensovittamista. Kuntien tulee työnantajina
edistää työn ja perheen yhteensovittamista ja kannustaa erityisesti isiä perhevapaiden käyttöön.
Tavoitteet tulee kirjata kunnan henkilöstön tasa-arvosuunnitelmaan.
2. TASA-ARVOINEN KASVATUS JA KOULUTUS
Kaikilla lapsilla on oltava mahdollisuus laadukkaaseen ja kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen
vanhempien työ- tai opiskelutilanteesta riippumatta. Varhaiskasvatusta tulee olla saatavilla myös
vuorohoitona ja päivähoitomaksujen tulee olla kohtuullisia. Päiväkotien on oltava lähipalveluita.
Koulujen ja oppilaitosten on tehtävä suunnitelmallista tasa-arvotyötä. Koulujen ja oppilaitosten tulee
panostaa koulutuksen segregaation lieventämiseen sekä opetuksessa että opintojen ohjauksessa.
Sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän sekä kiusaamisen vastaista työtä tulee tehostaa.
Peruskoulujen on oltava lähipalveluita.
3. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN EHKÄISEMINEN
Kuntien päättäjillä sekä viran- ja toimenhaltioilla on oltava tietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta.
Naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyn ja väkivaltaa kokeneiden palveluiden tulee olla
kiinteä osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja väkivallan vastaisen kasvatuksen on sisällyttävä
osaksi varhaiskasvatusta, opetusta, koulutusta ja nuorisotoimea.
Kuntien ennaltaehkäisevän toiminnan ja maakuntien tarjoamien palveluiden rajapinnoille ei synny
aukkoja. Väkivaltaa kohdanneet naiset on osattava ohjata oikeiden palveluiden pariin.
2017–2021
WWW.NAISJARJESTOT.FI #NAISJARJESTOT #TASAARVO100
4. LIIKUNTA, KULTTUURI JA VAPAA-AIKA
Kunnan tarjoamien vapaa-ajan-, nuoriso- ja kulttuuripalveluiden on huomioitava eri taustaiset ja eriikäiset
naiset, miehet, tytöt ja pojat ja niiden tulee purkaa sukupuolistereotypioita.
Liikuntapaikkojen rakentamisessa, liikuntapalveluiden järjestämisessä ja liikunta- ja urheiluseurojen
vuorojen jakamisessa on huomioitava tyttöjen ja naisten harrastusten erityistarpeet, mukaan lukien
maahanmuuttajataustaiset ja vammaiset naiset.
5. JULKINEN LIIKENNE JA JULKISET TILAT
Kunnassa on oltava toimiva, kattava ja kohtuuhintainen julkinen ja palveluliikenne, joka huomioi eri
käyttäjäryhmien tarpeet. Kaikkien käyttäjäryhmien tulee voida matkustaa turvallisesti ilman pelkoa
esimerkiksi väkivallasta. Liikuntarajoitteisilla ja lastenvaunujen kanssa kulkevilla on oltava
mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä yhtäläisesti muiden kanssa.
Julkisen tilan on oltava yhtä turvallinen naisille ja miehille kaikkina vuorokaudenaikoina. Julkisten
alueiden, kuten puistojen ja pururatojen sekä kevyen liikenteen väylien on oltava valaistuja ja hyvin
hoidettuja kaikkina vuodenaikoina siten, että kaikkien on mahdollista ja turvallista liikkua niillä.
6. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT JA MAAKUNTAHALLINTO
Sukupuolten tasa-arvo huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Sosiaali- ja
terveyspalvelu-uudistuksen henkilöstövaikutukset kohdistuvat pääosin naisiin. Uudistuksella voi olla
pitkäkestoisia vaikutuksia sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon ja naisten eläkkeisiin.
Sukupuolivaikutukset on arvioitava ja huomioitava sote-uudistuksen kaikissa vaiheissa.
Kuntien ja maakuntien välisten palveluketjujen toimivuus on turvattava. Palveluketjujen toimivuus
on erityisen tärkeää kuntien vastuulle kuuluvan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja maakunnille
siirtyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla. Vanhustenhoidossa on huomioitava asiakkaan
sukupuoli. Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy, väkivallan uhreille tarjottavien palveluiden
resursointi ja oikea-aikainen saatavuus on turvattava. Naisten terveyden erityispiirteet on
huomioitava ja esimerkiksi naisten sydän- ja verisuonitautien varhaista diagnosoimista parannettava.
Naisille on taattava riittävät päihdepalvelut. Lapsiperheiden yhdenvertaisista oikeuksista
ennaltaehkäisevään neuvontaan ja kotipalveluihin on huolehdittava. Kouluterveydenhuollon
järjestäminen koulun yhteydessä on turvatta.
Maakuntauudistus ei saa vähentää naisten valtaa. Maakuntalakiin on kirjattava tasa-arvon
edistämisvelvoite. Naisten ja miesten tasapuolinen edustus on turvattava epäsuorasti valituissa
maakuntahallinnon toimielimissä. Maakuntiin on luotava toimivat rakenteet ja budjetoitava riittävät
resurssit sukupuolten tasa-arvon edistämiselle. Maakuntalakiin, maakuntastrategioihin sekä
maakuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun tulee sisällyttää sukupuolten tasa-arvon
edistäminen.

Onnea 100 vuotias Suomi

Päivämäärän ja vuosikymmenen kirjoittamiseen pitää taas kiinnittää huomiota.
Kiitos viime vuodesta. Ikimuistoinen vuosi takana.
Tulevaa odotan. Mietin vielä kuinka voin vaikuttaa seuraavien vuosien aikatauluihini. Koen yhteiskunnallisen vaikuttamistyön mielekkääksi. Kolme ihanaa lastenlasta saavat mummin mietteliääksi.
Tärkeä työni vaatii aikaa ja palautumista. Muutamia kuukausia kuntavaaleihin. Tällä hetkellä en ole ajatuksesta innostunut. Kymmenen vuoden panos riittänee osaltani. Rauhoittumiseen pitää jäädä aikaa.