2.10.2012 Osallistun Perniön Yläasteella Vaalipaneeliin klo 18. Tervetuloa kuuntelemaan ja kannustamaan.

Salon Seudun Sanomien toimittaja kyseli kaikilta kaupunginhallituksen jäseniltä lomautuksista Salossa. Vastaukseni ei näy lehdessä, joten kerron sen nyt tässä.
Koko henkilöstön 1-2% palkanalennusta määräajaksi halusin minäkin neuvotteluissa. Neuvotteluissa ei syntynt paikallista sopimusta. Lomautuksiin jouduttiin. Palkattomiin vapaisiin kannustaminen on tuottanut hyviä tuloksia. Haluan nähdä lomautuksilla saavutettavat säästöt ennen seuraavan kierroksen suunnittelua. Vastuu on päätöksentekijöillä. Virkamiehet toteuttavat. Sote-puolella on nähtävä tosiasiat. Näitä olen keskusteluttanut hallituksessa. Sillä olen alan ammattilainen ja tiedän tilanteet joita eteeni on tullut erikoissairaanhoidossa.
Sivistyspuolen lomautukset ovat herättäneet levottomuutta vanhemmissa, opettajat ovat huolissaan. Oppilaat ovat ne jotka kärsivät. Juridiikan kunnioittaminen on tärkeää. Säästöjä ei synny jos tulee sanktioita.
Haluan, että kevättä silmällä pitäen pohditaan vielä palkkojen alennuksia. Veronkorotukset ovat edessä joka tapauksessa ja rakenteen tarkastelu.
Säästöjä tarvitaan - sitä ei kukaan voi kiistää. Budjettia on tasapainotettava. Eikä minusta nyt investointilistoille nosteta yhtään liikenneympyrää - urheilukenttienkin miljoonahankkeita tulee tarkastella kriittisesti. Lakisääteiset palvelut kuntalaisille on tuotettava - päiväkotilapsille on katsottava ruoan riittävyys, esimerkinluonteisena!

Nytkis-kiertueella keskustelutin osallistujia aiheesta joukkoliikenne. Hyvää rakentavaa keskustelua, hyviä tavoitteellisia ajatuksia, joista on otettava kiinni.
http://www.sss.fi/uutiset/392285.html

Nyt vaalikeskustelua kuntarakenneuudistuksesta ja demokratiasta. Molempia tarvitaan. Perattava on miten palveluita järjestetään, kuntalaki uudistuu, kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ei tule unohtaa. Turvallinen peruskuntamalli on tärkeä tavoite.

Naiset hyvinvointiyhteiskuntaa uudistamassa

Hyvinvointi ei tunne kuntarajoja.

Suomalainen hyvinvointi syntyy työteliäistä ja yritteliäistä suomalaisista.

- Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta elää jatkossakin yritteliäistä suomalaisista, joilla on rohkeus ryhtyä yrittäjiksi, elättää itsensä ja tarjota mahdollisesti työtä myös toisille.
- Palveluyrittäjyys on nopeimmin kasvavia yrittäjyyden aloja, jota voidaan kunnissa tukea monipuolisilla hyvinvointipalveluilla ja palvelusetelin nykyistä laajemmalla käyttöönotolla.
- Yrittäjyyskasvatusta tulee lisätä kouluissa, jotta tulevaisuudessa yhä useampi nuori kokisi yrittäjyyden mielekkääksi elämäntavaksi.
- Kunnan elinvoimaisuus luo turvallisia tulevaisuuden näkymiä ryhtyä yrittäjäksi ja luottaa menestymiseen omalla työllä.

Hyvinvoiva Suomi huolehtii ikääntyvien turvallisesta vanhuudesta.

- Oman työuransa ja oman osansa hyvinvoivan Suomen eteen tehneet ovat arvokkaan ja turvallisen vanhuuden ansainneet. Suomalaiset elävät entistä pidempään entistä terveempinä, jolloin vanhuspalveluiden tulee olla entistä monipuolisempia ja mahdollistaa eläminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Kimppakämpät eivät ole vain nuorten juttu vaan yhteisöllisyyttä luodaan myös ikääntyville monimuotoisilla asumisratkaisuilla.
- Kuntalaiset itse ovat parhaita asiantuntijoita omien vanhuspalveluidensa järjestämisessä. Ikääntymisen tulee tarkoittaa uuden elämänvaiheen alkamista elämässä, johon ei saa liittyä pelkoa oman kodin ja itsemääräämisoikeuden menettämisestä. Ikääntyviä on tuettava heidän toiveidensa ja terveydentilansa mukaisesti. Kuntoutuksella ja liikunnalla mahdollistetaan lisää terveempiä ja virkeämpiä vuosia.
- Paula Risikon alulle laittama vanhuspalvelulaki tulee voimaan kesällä 2013. Vanhuspalvelulain painopiste on ennalta ehkäisevissä palveluissa ja kotipalveluissa, jotta ikäihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään ja tarve laitoshoidolle vähenisi.

Hyvinvointiyhteiskunnan on siirryttävä myös tulevaisuuden sukupolville.

- Laadukas peruskoulutus on tasa-arvoisten mahdollisuuksien perusedellytys. Laadukas peruskoulutus takaa sen, että kaikilla suomalaisille on tasa-arvoiset mahdollisuudet taustasta ja asuinpaikasta riippumatta tavoitella kaikkia niitä asioita, jotka elämässä ovat tarjolla.
- Monipuolisilla kouluttautumismahdollisuuksilla tunnustetaan erilaiset oppijat sekä tuetaan monipuolisen osaamisen ja lahjakkuuksien kehittymistä. Kaikki eivät viihdy tai opi parhaiten koulun penkillä, siksi esimerkiksi oppisopimuskoulutusta on kehitettävä nuorten väylänä kouluttautua ja työllistyä.
- Yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa. On inhimillisesti täysin kestämätöntä joutua jo nuorena elämän sivuraiteelle ja jäädä vaille hyvinvointiyhteiskuntamme mahdollisuuksista. Viranomaisten entistä parempaa yhteistoimintaa tarvitaan havaitsemaan ja puuttumaan riittävän varhain syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanteeseen. Välittämistä ei kuitenkaan voi ulkoistaa. Meidän jokaisen tehtävä on välittää siitä, jos näemme, että joku lähellä voi pahoin.

Yksikin lyönti on liikaa.

- Lähisuhdeväkivalta on sosiaalinen, inhimillinen, kansanterveydellinen ja taloudellinen ongelma, johon uhrien on usein vaikea saada apua. Väkivallalla on suoria ja pitkäkestoisia vaikutuksia sekä uhriin että koko perheeseen. Sekä väkivallan tekijän että väkivallan uhrin malli saattaa myös periytyä sukupolvelta toiselle.
- Jokaiseen kuntaan on luotava lähisuhdeväkivallan vastainen toimintaohjelma, jossa eri viranomaisten vastuut määritellään selkeästi ja eri viranomaisten yhteistyötä väkivallan torjumiseksi parannetaan. Kuntiin tarvitaan pysyviä väkivaltaa ehkäiseviä ja uhrien auttamiseen tarkoitettuja tukipalveluja. Aika parannuksille on nyt oikea, kun sosiaali- ja terveyspalveluita uudistetaan.
- Lasten asemaa perheväkivaltatilanteissa on parannettava. Lapsi on aina perheväkivallan uhri, vaikka väkivalta ei olisi kohdistunut suoranaisesti häneen. Lapsuudessa koetulla väkivallalla on suoria ja pitkäkestoisia vaikutuksia aikuisiän mielenterveyteen ja hyvinvointiin.

Hyvinvointiyhteiskunnan uudistamiseen tarvitaan monenlaista osaamista

- Hyvinvointiyhteiskunnan uudistamiseen tarvitaan monipuolista osaamista sekä sopivassa suhteessa kokemusta ja uusiutumista. Pelkän valtuustokokemuksen lisäksi on etsittävä työelämästä ja harrastuksista nousevaa osaamista, jota voidaan käyttää hyvinvointiyhteiskunnan uudistamiseen.
- Kunnallispolitiikan ykköstehtäviin on valittava nykyistä tasaisemmin naisia ja miehiä. Naiset käyttävät monia kuntapalveluja enemmän kuin miehet. Tällaista arjen osaamista ei ole varaa jättää käyttämättä, kun hyvinvointiyhteiskuntaa uudistetaan.


Kokoomuksen Naistenliiton liittohallituksen kokouksen jälkeen vaalitsemppausta - yhdess tehden! Lenitan johdolla


Alueellista demokratiaa?
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_ ... l/name.jsp
Kaikille kiinnostuneille Valtiovarainministeriön selvitys tutustuttavaksi. Minua kiinnostaa todella paljon. Sillä Salossa aluetoimikuntia kaavaillaan lopetettavaksi. Eikä se minusta ole hyvä ratkaisu.

Kaikkein tärkeintä on perheiden hyvinvointi -

Isyysvapaiden pitoa helpotettava
Salon Seudun Sanomat 16.9.2012

Isyysvapaat ovat kiinnostaneet heikosti. Viime vuonna isäkuukauden piti vain 16 000 isää, vaikka lapsia syntyi moninkertainen määrä.

Osasyynä vähäiseen kiinnostukseen on ollut monimutkainen byrokratia. Moni isyysvapaa on jäänyt käyttämättä sen vuoksi, että vapaan hakeminen on ollut työn ja tuskan takana.

NYKYISIN isä voi pitää vauvan syntymän yhteydessä 18 vapaapäivää ja lisäksi myöhemmin isäkuukauden. Nykymalli on koettu hankalaksi. Äidin on pitänyt säästää isälle 12 vanhempainrahapäivää, jotta isä ylipäätään voi pitää isäkuukauden.

Kaiken lisäksi isäkuukauden käyttämisestä pitää ilmoittaa 2 kuukautta ennen kuin vanhempainrahakausi päättyy.

ENSI vuonna isyysvapaan pitämistä halutaan helpottaa. Vireillä oleva lakimuutos pidentäisi isälle tarkoitettua vapaata. Vuoden alusta lähtien isällä olisi mahdollisuus pitää vapaata yhteensä 54 arkipäivää. Vapaata voi pitää muutamassa jaksossa siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta.

Selkeyttä nykyiseen isyysvapaakäytäntöön todella tarvitaan. Ei ole mikään ihme, että nykymalli on koettu byrokraattiseksi ja mutkikkaaksi.

Nuorella lapsiperheellä on paljon muutakin mietittävää ja tehtävää kuin hakea isyysvapaita oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.

ISYYSVAPAA tulee tarpeeseen. Jo tasa-arvon kannalta on oikein, että myös isällä on mahdollisuus viettää enemmän aikaa pienen lapsensa kanssa.

Kokemukset muista maista osoittavat, että isät kyllä käyttävät isyysvapaan, kunhan vapaa on selkeästi korvamerkitty kausi.

Isyysvapaan ahkerampi käyttö on mahdollisuus niin perheelle kuin yhteiskunnalle.

Pienen lapsen hoito on koskenut voimakkaasti naisvaltaisia työpaikkoja. Jos isyysvapaan käyttö yleistyy, lastenhoidon aiheuttamat rasitteet jakaantuvat työpaikoilla hieman tasaisemmin.

Kaikkein tärkeintä on perheiden hyvinvointi.

Isyysvapaiden runsaampi käyttö antaa nuorille lapsiperheille lisää mahdollisuuksia. Lapsen kannalta on myös paikallaan, että molemmilla vanhemmilla on tilaisuus viettää runsaasti aikaa pienokaisen kanssa.

Niin ehdottoman tärkeää, koko perheen edun kannalta. Yhteiskunnallisesti keskeinen linjaus.

Kaikki valta perustuu luottamukseen.
Olemme vastuussa sen käytöstä.
Kaikki valta on ihmisistä lähtöisin ja ihmisiä varten,
ja ihmisiä varten sen pitääkin olla olemassa.
- Benjamin Disraeli -

Vaikka ihminen olisi kuinka voimakas, älykäs tai lahjakas, hän käsittää oman valtansa vasta toisten ihmisten kautta. Parhaat saavutukset syntyvät yhteisistä ponnistuksista, ja kaikessa toiminnassa on taustalla joukko ihmisiä, ystäviä, sukulaisia jotka kannustavat ja rohkaisevat.