Kaupunginhallitus § 693 12.10.2009
Sosiaali- ja terveyslautakunta § 161 27.10.2009
Syyskuun kuukausiraportti
2086/02.02.02/2009
kh § 693
Valmistelija: Talousjohtaja Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi
LIITTEET:
1. Syyskuun kuukausiraportti - kaupunkikonserni
2. Syyskuun kuukausiraportti - sosiaali- ja terveystoimi
3. Syyskuun kuukausiraportti - sivistystoimi
4. Syyskuun kuukausiraportti - tekninen toimi, kehittämis- ja elinkeinotoimi,
lupa- ja valvonta-asiat sekä liikelaitokset
5. Kassavirta-analyysi
6. Investoinnit
7. Lautakuntakohtainen yhteenveto loppuvuoden aikana käytettävissä
olevista määrärahoista
Talouden tasapainon säilyttäminen lyhyellä aikavälillä edellyttää
toimintamenojen kasvun hillintää. Vuodelle 2009 hyväksyttyjä
talousarviomäärärahoja ei saa missään nimessä ylittää, sillä katetta lisämäärärahojen myöntämiseen ei ole.
Lautakuntien tulee tarkistaa
talousarvion käyttösuunnitelmansa kolmelle viimeiselle kuukaudelle
ottamalla huomion jäljellä olevat määrärahat.

Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus merkitsee syyskuun kuukausiraportin tiedoksi ja antaa
lautakunnille tehtäväksi laatia talousarvion käyttösuunnitelman
tarkistuksen 1.10.-31.12.2009.
Samalla kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle,
että kaupunginvaltuusto merkitsee syyskuun kuukausiraportin tiedoksi ja
antaa lautakunnille oikeuden tehdä määrärahasiirtoja sitovuusalueelta
toiselle.
Päätös:
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti merkitä syyskuun kuukausiraportin
tiedoksi ja antaa lautakunnille tehtäväksi laatia talousarvion
käyttösuunnitelman tarkistuksen 1.10.-31.12.2009 ja tehdä
erikoissairaanhoidon ostopalveluihin tarvittavan mahdollisen
lisämäärärahaesityksen marraskuun valtuustoon.
Samalla kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle,
että kaupunginvaltuusto merkitsee syyskuun kuukausiraportin tiedoksi ja
antaa lautakunnille oikeuden tehdä määrärahasiirtoja sitovuusalueelta
toiselle.
sote § 161
Valmistelija: toimialajohtaja Kai Saarimaa, kai.saarimaa@salo.fi
Talousarvion käyttösuunnitelman tarkistus 1.10-31.12.2009
Terveyspalvelut
Terveyspalveluiden koko toteumaprosentti on syyskuun loppuun mennessä
80%. Terveystoimen oman toiminnan tuotot ja kulut toteutuvat lokakuuhun tultaessa pääosin talousarvion mukaisina.
Avohoidossa (lääkärinvastaanottotoiminta, aikuisneuvonta, sairaanhoitajien
vastaanotot, neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) lääkärien
virkoja on vakinaisesti täyttämättä ja sijaisia on jouduttu palkkaamaan
suunniteltua enemmän. Avohoitokäyntien määrä on laskenut 13%
edelliseen vuoteen verrattuna. Luvut ovat vertailukelvottomat, koska organisaatiomuutoksessa
osa avohoidon toimintaa siirtyi vanhuspalveluihin.
Avohoidon toimintamenojen toteumaprosentti on lokakuun puolessa välissä
76,9 %, toimintatuottojen toteuma 97,5% ja netto 75,6%.
Terveyskeskussairaalan tuottojen toteuma on 66,7%, kulujen 70,4% ja
net to 70,9%. Tuottojen arvioitua pienempi kertyminen johtuu pitkäaikaispotilaiden vähenemisestä. Potilaat erikoissairaanhoidosta on pystytty ottamaan jatkohoitoon välittömästi eikä siirtoviivepäiviä ole kertynyt.
Suun terveydenhuollon toiminta on toteutunut suunnitelman mukaisesti.
Hammaslääkärien rekrytointitilanne on parantunut ja sen mukana odotusajat
hoitoon ovat lyhentyneet. Tuottojen toteuma on 62,3%, kulujen 67,4%
ja kokonaistoteuma 69,3%.
Kuntoutuspalveluiden yksikön toiminnassa on pysytty hoidon kiireellisyyden
mukaisissa hoitoonpääsyajoissa. Fysiatrian toiminnassa ei enää ole
jonoja. Tuottojen toteuma on 90,6% ja kulujen 60,1%, netto 48,5% lokakuun
puolessa välissä.
Päivystyksessä käyntejä on edellisvuotista hieman enemmän, joka johtunee
päivävastaanottojen riittämättömästä saatavuudesta. Salolaisten kiireellisten
sairaanhoitokäyntien laskuja ulkokunnista on arvioitua enemmän.
Päivystyksen ja kotisairaalan tuottojen toteuma on 67,9%, kulujen 53,4 ja
net to 49,2%.
Työterveyshuollon tilanne myyntituottojen osalta on ongelmallinen. Tietojärjestelmäongelmien
vuoksi laskutuksessa on 2-3 kuukauden viive suurten
työnantajien osalta. Maanviljelijöiden ja omaa työtä tekevien yrittäjien
laskutus on kokonaan tekemättä. Työterveyshuollosta puuttuu kaksi vakinaista
lääkäriä, mikä on vaikeuttanut sopimusten mukaista toimintaa ja
heijastuu tuottavuuteen. Tuottoja on toteutunut vasta 41,%, 696 181 € (v
2008 1 847 435 €), kulujen toteuma on 64,8%.
Terveyskeskushallinnon ja yhteisten palveluiden tuottojen toteuma on
47%, kulut 46,6% ja netto 46,6%.
Kokonaisuudessaan sisäisessä laskutuksessa on vielä viiveitä, käytäntöjä
muotoutumatta ja kustannusten kohdentamisessa epätarkkuuksia. Terveyskeskuksen
oman toiminnan ainoat mahdolliset säästökohteet ovat
täydellinen luopuminen vielä tekemättä olevista hankinnoista ja
äärimmäisen kriittinen sijaisten käyttö.
Terveyspalveluiden osastolla erikoissairaanhoidon menoihin varattu määräraha
ei tule riittämään.
Vertailupohja v 2009 talousarviota laadittaessa oli hatara erikoissairaanhoidon
käyttötietojen ollessa hajallaan kunnissa. Somaattisen erikoissairaanhoidon
kustannukset sinänsä ovat valtakunnallisessa vertailussa kohtuulliset:
keskisuurten kaupunkien talousvertailussa ne olivat Kainuun jälkeen
toiseksi matalimmat. Kustannuskehitys on ollut maltillista ja hoidon
porrastusta on kehitetty jatkuvasti. Kuntafuusiosta ja palvelurakennemuutoksesta
saatavat hyödyt ilmenevät vasta pidemmällä aikavälillä.
Vanhuspalvelut
Kuntauudistuksesta johtuen vanhuspalveluiden vuoden 2009 talousarvion
valmistelu oli haasteellinen tehtävä. Kunnat ja kuntayhtymät olivat tiliöineet
määrärahoja eri tavoin, mistä johtuen konversioajojen tulokset olivat varsin
epäluotettava pohja talousarvion rakentamiselle. Edelleen on parantamisen
varaa tilöinnin oikean kohdentumisen suhteen ja toimenpiteitä tilanteen
tehostamiseksi on tehty.
Vanhuspalveluiden talousarvion 2009 toimintatuotoiksi oli arvioitu 6 329
750 euroa ja toimintakuluiksi 39 033 260 euroa.
Toteuma-arviot, joiden perusteella alla olevat päätelmät on tehty, perustuvat
pääosin tammi-syyskuun 2009 toteumiin. Sisäisten menojen kohdalla
on jonkin verran viivästymää.
Toimintatuottojen voidaan vuonna 2009 arvioida olevan 1,6 miloonaa euroa
budjetoitua suuremmat, jos tulokertymä jatkuu tasaisesti loppuvuonna.
Merkit tävin yksittäinen tulojen muutos muodostuu ateria-, kotihoito- tukipalvelu-
ja hoitopäivämaksujen kohdalla, 1,1 miljoonaa euroa lisäkertymää.
Toimintakulujen osalta voidaan todeta, että arvion mukaan henkilöstökulut
kokonaisuutena pysyvät talousarviossa, vaikka sijaismäärärahat ylittyvät.
Merkittävä yksittäinen sisäisten kulujen määräraha-alitus tapahtunee ravitsemispalveluiden
kohdalla, alituksen arvio vuositasolla on yli 500 000 euroa.
Kaikkiaan toimintakulujen voidaan arvioida alittuvan 1,4 miljoonalla
eurolla, jos menokehitys jatkuu entisenlaisena.
Maltillisena arviona voidaan saatavilla olevien toteumatietojen perusteella
esittää, että vanhuspalveluiden talousarvio 2009 alittunee noin 3 miljoonalla
eurolla.
Psykososiaaliset palvelut
Kuntauudistuksesta johtuen psykososiaalisten palvelujen vuoden 2009 talousarvion
valmistelu oli haasteellinen tehtävä. Kunnat ja kuntayhtymät olivat
tiliöineet määrärahoja eri tavoin, mistä johtuen konversioajojen tulokset
olivat varsin epäluotettava pohja talousarvion rakentamiselle. Erityisesti alle
65-vuotiaiden asumispalvelujen osalta talousarviomäärärahat olivat kunnissa
varattu vanhuspalvelujen määrärahoihin. Erikoissairaanhoidosta siirtyvien
kustannusten osalta saatiin tietoon vain siirtyvän henkilöstön palkkatiedot
ja toimitilavuokrat. Sivistystoimesta siirtyvien koulukuraattorien ja
–psykologien osalta talousarviotiedot perustuvat niin ikään pääasiassa ainoastaan
henkilöstökuluihin.
Psykososiaalisten palvelujen talousarvion 2009 toimintatuotoiksi oli arvioi tu
362 600 euroa ja toimintakuluiksi 7 271 150 euroa.
Toteuma-arviot, joiden perusteella alla olevat päätelmät on tehty, perustuvat
pääosin tammi-syyskuun 2009 toteumiin. Sisäisten menojen kohdalla
on jonkin verran viivästymää.
Toimintatuottojen voidaan vuonna 2009 arvioida olevan talousarvion mukaiset.
laskutuksessa on jonkin verran viivästymää, koska kaikista asumispalveluissa
olevista asiakkaista ei ole saatu tietoa sijoitusvaiheessa eikä
osastolla ole esim. päihdeasiakkaiden sijoituksia varten henkilökuntaa, joka
vastaisi sijoittamisesta ja asiakasmaksuista. 1.9.2009 alkaen ko. tehtävät
on sisällytetty palvelujohtajan tehtäviin. Laskutus saadaan kuntoon
vuoden 2009 loppuun mennessä.
Toimintakulujen osalta voidaan todeta, että arvion mukaan henkilöstökulut
ylittyvät n. 178 000 euroa, mikä on arvioidusta + 10%. Ylitys johtuu kahden
henkilön siirrosta psykogeriatriselta osastolta psykososiaalisiin palveluihin,
kahden henkilön siirrosta vanhuspalveluista psykososiaalisiin palveluihin
uudelleen sijoitusten takia, työllisyystuella palkatun 1 henkilön palkkauskuluista
ja kahdesta projektityöntekijästä, joiden palkkaukseen ei vuoden
2009 talousarvioon osattu etukäteen varata määrärahaa. Projektityöntekijöiden
palkkauskuluihin saadaan valtionavustusta toiseen 80 % ja toiseen
100 %. Sijaismäärärahojen ylitys johtuu pitkäaikaisista sijaisuuksista,
joiden takia vastaavasti vakinaisten palkoista jää käyttämättä. Merkittävin
yksittäinen palkkauskulu on eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu,
jota on kulunut 30.9.2009 mennessä 369 496 euroa ja arviolta
vuoden 2009 loppuun mennessä 492 662 euroa. Ko tarkoitukseen ei ole
varauduttu vuoden 2009 talousarviossa eikä ko. varausta ole tehty myöskään
2010 talousarvioon eikä sen maksatusperusteista ole saatu luo tettavaa
selvitystä.
Palvelujen hankinnassa merkittävin talousarvioylitys tapahtunee alle
65-vuotiaiden tehostetun palveluasumisen ostopalveluissa sekä mielenterveyskuntoutuksessa
että päihdepalveluissa. Tilanteen takia asiakkaiden sijoituksia
sairaalahoidosta asumispalveluihin ei ole tehty syksyn aikana. Sijoitusta
Halikon sairaalassa odottaa 4 henkilöä. Asumispalvelujen ostot
ylittyvät noin 300 000 euroa 31.12.2009 mennessä.
Päihdekuntoutuksen ostopalvelujen osalta talousarvio ylittynee 50 000 euroa,
jos kulutus jatkuu tasaisena. Päihdekuntoutuksen määrärahojen loppuessa
kuntoutujat ajautuvat yleensä Halikon sairaalan päihdeosastolle
hoitojaksoille.
Lisämäärärahatarpeet: eläkemenoperusteiseen eläkevakuutusmaksuun
492 662 euroa ja alle 65-vuotiaiden tehostettuun palveluasumiseen il man
uusia sijoituksia 300 000 euroa ja päihdekuntoutukseen 50 000 eu roa.
Sosiaalityö
Sosiaalityön palveluiden toimintakulujen voidaan vuonna 2009 arvioida olevan
1,8 milj.€ budjetoitua suuremmat. Tästä lastensuojelun osuus on 0,9
milj.€, aikuissosiaalityön osuus 0,9 milj.€ ja vammaistyö osuus 0,2 milj.€.
Lastensuojelun menojen ylitys aiheutuu lisääntyneestä lastensuojelun
asiakasmäärästä, aikuissosiaalityön menojen kasvu johtuu toimeentulotuen
asiakasmäärien kasvusta ja siitä aiheutuneesta toimeentulotukimenojen
noususta. Vammaistyön ylitys johtuu pääasiallisesti vammaisten asumispalveluiden
ostoista.
Sosiaalityön palveluiden talousarvion 2009 toimintatuotoiksi on arvioitu 2
807 400 €. Toimintatuottojen voidaan v. 2009 olevan 0,5 milj.€ budjetoitua
suuremmat, mikä selittyy pääasiassa toimeentulotuen valtionosuuksien korotuksella.
Näin ollen sosiaalityön palveluiden talousarvion arvioidaan ylitty vän vuonna
2009 1,3 miljoonaa euroa.
Osastokohtaiset
ylitykset
psykososiaaliset palvelut 842 662 €
sosiaalityö 1 300 000 €
terveyspalvelut 3 350 000 € (=erikoissairaanhoidon ylitys)
yhteensä 5 492 662 €
alitukset
vanhuspalvelut 3 000 000 €
Ylitysten ja alitusten erotus on 2 492 662 €.
Oman toiminnan osalta ei voida säästää erikoissairaanhoidon tarvitsemaa
2,5 miljoonan euron lisämäärärahatarvetta käyttäsuunnitelmaa muuttamalla.
Erikoissairaanhoidon käytön kehitys erikoisaloittain vaihtelee. Psykiatrian
tulosalueella avohoitokäynnit ovat vähentyneet 33%, vuodeosastohoitopäivät
-43,4% ja hoitojaksot -28%. Nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit ovat
vähentyneet -3,4%, hoitopäivät -19% ja lastenpsykiatriassa avohoitokäynnit
ovat vähentyneet -7,9%, osastohoitopäivät taas lisääntyneet.
Salon aluesairaalan somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit
ovat lisääntyneet 5,3 % ja lisäys on suurin, 28%, syöpätautien poliklinikalla.
Vuodeosastohoitopäivät Salon sairaalassa ovat vähentyneet -11,2%:
lastentaudeilla -14,4%, sisätaudeilla -5,6% ja kirurgiset osastohoitopäivät
-19,4%. Lastenneurologian käyttökustannukset ovat lisääntyneet 8,8,%
Salon sairaalassa, mutta vähentyneet -63,2% TYKS:ssa. TYKS:n somaattisen
erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit ovat toteutuneet -07%, vuodeosastohoitopäivät
-3,4% ja hoitojaksot -2,4% Hoidot painottuvat enenevästi
vaativiin ja kalliisiin toimenpiteisiin. Potilaat on voitu viiveettä sijoittaa
jatko hoitoon erikoissairaanhoidosta.
Sairaanhoitopiirin ilmoittaman elokuun toteuman perusteella kustannukset
olisivat noin 50 M€. V. 2008 erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 51
500 221 €. Erikoissairaanhoitoon varattu määräraha, 45,9 M€, on sairaanhoitopiirin
käyttösuunnitelmaa oleellisesti pienempi.
Sairaanhoitopiirin arvio oman käyttösuunnitelmansa toteutumisesta elokuun
lopun tilanteen perusteella on, että jäsenkuntalaskutus Salon osalta
tulee poikkeamaan tasaerälaskutuksesta -4,1% joka on euromääräisenä
on noin 1,25 M €.
Erikoissairaanhoidolle varattu määräraha on selkeästi alimitoitettu ja lisämääräraha
2,5 miljoonaa euroa on välttämätön.
Toimialajohtaja:
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy esittelytekstissä kerrotut käyttösuunnitelman
tarkistukset ja esittää kaupunginhallitukselle 2,5 miljoonan
euron lisämäärärahan myöntämistä erikoissairaanhoidon ostopalveluihin.
Päätös:
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

Näiden asioiden äärellä ollaan.

Ihmisiin kohdistuvien päätösten vaikutukset ovat nähtävissä usein pitkän ajan päästä. Kouluterveydenhuoltoon tai nuorisopsykiatriaan tehdyt määrärahojen leikkaukset näkyvät vasta vuosien jälkeen esim. lisääntyneenä yhteiskunnalisena pahoinvointina.
Kuva 2008 syksyn Pariisin matkalta Parlamentista Ranskassa.

Hyvää Isänpäivää kaikkiin koteihin!


"Sukupuolten tasa-arvon tulisi näkyä myös eroissa"
Huoltajuuskiistoissa isät on nähtävä vastuullisina vanhempina siinä missä äiditkin, kirjoittaa Stefan Wallin.

Sukupuolten välinen tasa-arvo on molempien sukupuolten asia. On tärkeätä, että tasa-arvotyössä keskitytään edelleen naisten aseman parantamiseen. Tällä saralla onkin työ vielä pahasti kesken, mitä tulee esimerkiksi samapalkkaisuuteen, työelämän eriytymiseen tai naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. On kuitenkin tullut aika todeta, että naisten aseman parantamisen ohella meidän tulee huomioida myös miesten tasavertaiset tarpeet.

Miesten tasa-arvoasiat eivät ole uusia kysymyksiä. Suomalaisessa tasa-arvopolitiikassa on 1970-luvulta lähtien käsitelty myös miehiä. Merkittävä edistysaskel otettiin vuonna 1988, jolloin tasa-arvoasiain neuvottelukunta perusti ensimmäisen miesjaostonsa.

Juurtuvaa ja kestävää tasa-arvoa tavoiteltaessa on tärkeää, että molemmat sukupuolet kokevat työn mielekkääksi. On luotava sellainen yhteiskunta, jossa molemmat sukupuolet voivat hyvin, ja sellainen tasa-arvokulttuuri, jossa niin naiset kuin miehetkin nähdään tärkeinä. Vain tätä kautta tulevat sukupolvet asettavat tasa-arvon lähtökohdaksi, jota ei tarvitse kyseenalaistaa.

Miesnäkökulma mielletään nykyisin kahdella tavalla. Yhtäältä puhutaan asioista, joissa miehet ovat naisia huonommassa asemassa sukupuolensa takia. Toisaalta puhutaan siitä, miten miehet saataisiin mukaan tukemaan naisten aseman parantamista. Voidaan ajatella, että nämä asiat yhdessä muodostavat tasa-arvotyön miesnäkökulman.

On kuitenkin muitakin tapoja ymmärtää miesnäkökulma. Perinteinen käsitys tasa-arvosta on perustunut siihen, että tilastot kertovat miesten ja naisten riittävän tasapainoisesta edustuksesta, mitattiinpa mitä tahansa asiaa. Tasa-arvotyön uudenlainen ymmärtäminen perustuu siihen, että mietitään, mikä on ihmisille tärkeintä.

Terveys ja hyvinvointi ovat usein ensimmäisinä ihmisten arvolistalla. Pidän itse tasa-arvopoliittisesti tärkeänä, että kaikilla on aito mahdollisuus tehdä elämässään sukupuolen rajoittamatta itseään koskevia valintoja. Tasa-arvotyön tulisi siis perustua naisten ja miesten yhteistyöhön, jonka perustavoite on sosiaalinen tasavertaisuus ja hyvinvointi.

Kun tasa-arvoa lähestytään miesnäkökulmasta, lapsiin liittyvät huoltajuuskiistat nousevat tuskallisen usein esille. Miehiä on pitkään kannustettu osallistumaan lastensa hoitamiseen, vanhempainvapaiden käyttöön sekä vastuuseen kodin asioista. Tämä kaikki on vaikuttanut siihen, että miehet yhä useammin haluavat jatkaa läheistä suhdetta lapsiinsa myös avioeron jälkeen.

Miesten epätoivo suhteessa lasten huoltajuuteen on kuitenkin kasvussa. Kun miehet pelkäävät menettävänsä yhteyden lapsiinsa ja koettavat löytää ratkaisua ahdistavaan tilanteeseen, he ovat usein neuvottomia. On erittäin huolestuttavaa, että niinkin moni mies ja isä kertoo tunteneensa itsensä automaattisesti heikommaksi ja syyllisemmäksi osapuoleksi asioidessaan sosiaaliviranomaisten kanssa.

Miehiä koskeva merkittävä tasa-arvo-ongelma on se, että sosiaali-, terveys- ja opetusalojen miehiä koskeva osaaminen on niin ohutta. Sosiaali- ja terveysministeriö on tarttunut asiaan ja aikoo Euroopan sosiaalirahaston varojen avulla kouluttaa huoltajuusasioiden kanssa työskenteleviä sosiaalityöntekijöitä. Hankkeessa hyödynnetään aiemmin isätyössä saatua kokemusta.

Tavoite on lisätä viranomaisten kykyä harkita isän ja äidin soveltuvuutta huoltajaksi ilman perinteisiä, stereotyyppisiä käsityksiä miehistä ja naisista. On ennakkoluulottomasti arvioitava sekä isän että äidin edellytyksiä toimia huoltajana.

Sukupuolten tasa-arvon on toteuduttava myös erotilanteissa. Isät on nähtävä vastuullisina vanhempina siinä missä äiditkin!

Miesten hätähuudot ovat moninaisia. Apua haetaan tasa-arvoviranomaisilta, järjestöiltä, lakimiehiltä – ja valitettavan usein myös luovutetaan tai haetaan lohtua pullosta. On tärkeää, ettemme oleta tässäkään asiassa ratkaisun löytyvän pelkästä tilastollisesta tasavertaisuudesta. Tarvitsemme toimia, joilla pystymme ennakoimaan vaikeita tilanteita ja varmistamaan riittävän tuen miehille ja naisille.

Yhtenä keinona on perheasioiden sovittelu. Oikeaan aikaan tarjottuna sovittelu tukisi huolto- ja tapaamissopimusten syntyä sekä ehkäisisi huolto- ja tapaamisriitoja. Näin lapsella olisi eronkin jälkeen toimiva yhteys molempiin vanhempiinsa. Tämä parantaisi selvästi isien mahdollisuutta säilyttää hyvä suhde lapsiinsa.

Miehillä on vaikeuksia erityisesti asioissa, jotka vaativat kykyä ja rohkeutta itsetutkiskeluun ja omien tuntemusten sanoittamiseen. Miehiä koskevat ongelmat näkyvät syrjäytymistä, yksinäisyyttä, asunnottomuutta, itsemurhia ja eliniänodotetta koskevissa tilastoissa. Jo koulussa osa pojista oireilee.

Yksi tapa vaikuttaa tähän on, että miehet hoitaisivat lapsiaan nykyistä enemmän jo pikkulapsivaiheessa. Näin hoivaavan, tunteitaan ilmaisevan miehen malli toimisi esimerkkinä myös pojille. Tulevan vanhempainvapaauudistuksen on oltava tältä osin rohkea ja aidosti uusi.

Tasa-arvotyön kannalta on keskeistä, että naiset ja miehet tekevät sitä yhdessä. Miesten kiinnostus lisääntyy, kun keskustelua käydään myös heille tärkeistä asioista.

Tähän asti tehty työ on ollut merkityksellistä. Samalla on kuitenkin syvennettävä keskustelua miesten asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Myös miehet, pojat ja isät, tarvitsevat tasa-arvoa – ja tasa-arvotyössä puolestaan tarvitaan miehiä, poikia ja isiä.

Hyvää isänpäivää!

STEFAN WALLIN
Kirjoittaja on tasa-arvoasioista vastaava ministeri (r).

Pidän hänen kirjoituksestaan. Maltillisuus ja rakentava suhtautuminen lasten parhaaksi on tulevaisuudessa tärkeää.

UNIFEM on naisten kehitysrahasto YK:ssa, jonka tarkoituksena on edistää naisten oikeuksia ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.

UNIFEMin perusajatus on, että jokaisella naisella on perusoikeus elää vapaana ilman syrjintää tai väkivaltaa, ja että naisten aseman edistäminen on onnistumisen edellytys yhteiskunnan kehityksessä ja oikeusvaltioiden toiminnassa.
UNIFEM on perustettu 1976 ja sen rooli on pitää tiiviisti yhteyttä naisjärjestöihin sekä valtioiden hallintoon yhdistäen ne YK:n toimintaan kansallisilla ja kansainvälisillä toimintaohjelmilla saadakseen aikaan pysyvää muutosta naisten asemassa.
UNIFEMin pääpainopiste on tukea kansainvälisten sopimusten toimeenpanoa kansallisesti. Tämän tavoitteen tukemiseksi UNIFEM keskittyy erityisesti seuraaviin teemoihin:
- Naisten taloudellisen oikeuden ja turvallisuuden vahvistaminen
- Naisiin kohdistuvan väkivallan lopettaminen
- HIV:n ja AIDS:n vähentäminen ja ennaltaehkäisy naisten ja lasten osalta
- Edistää naisten poliittisia oikeuksia epävakaissa yhteiskunnissa
Active in all regions and at different levels, UNIFEM works with countries to formulate and implement laws and policies to eliminate discrimination and promote gender equality in such areas as land and inheritance rights, decent work for women, and ending violence against women. UNIFEM also aims to transform institutions to make them more accountable to gender equality and women’s rights, to strengthen the capacity and voice of women’s rights advocates, and to change harmful and discriminatory practices in society.

CEDAW:n tavoiteCommitee on the Elimination of Discrimination against Women

CEDAW-sopimuksen tavoitteena on edistää ihmisoikeuksien tasa-arvoista toteutumista naisten osalta.
CEDAW-sopimus on laillisesti sitova ja sen hyväksyneet valtiot ovat velvollisia raportoimaan sopimuksen toteutumisesta neljän vuoden välein CEDAW-komitealle. Suomessa raportin valmistelee ulkoasianministeriö yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.
- Sopimus kattaa laajasti kaikki elämänalat – vrt. tasa-arvolaki
- Sopimus sisältää säännöksiä mm. kansalaisuudesta, koulutuksesta, työelämään osallistumisesta, terveydenhuollosta sekä naisten taloudellisista oikeuksista.
- Ratifioimalla sopimuksen valtio sitoutuu toimimaan naisten oikeuksien edistämiseksi sopimuksessa määritellyllä tavalla.
Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1986. Tällä hetkellä sopimuksen on hyväksynyt 192:sta YK:n jäsenvaltiosta 185.

http://www2.ohchr.org/english/bodies/cedaw

Takana työpäivä, edessä kaksi viikkoa, enimmäkseen luottamustehtävissä. Lomalla työstä sairaalassa. Lumiräntä kertoo paljon päivän fiiliksistä.

Isyysvapaa pitenee kahdella viikolla

6.11.2009 13:30
STT
Isyysvapaa pitenee kahdella viikolla ensi vuoden alusta. Eduskunta löi lukkoon lainmuutoksen sisällön perjantaina. Uudistuksen tavoitteena on kannustaa isiä käyttämään vanhempainvapaata.

Muutos merkitsee sitä, että isällä on oikeus pitää isyysvapaata 24 arkipäivää nykyisten 12 arkipäivän sijasta. Isyysvapaan voi saada, jos isä on ensin pitänyt 12 arkipäivää vanhempainvapaata vanhempainrahakauden lopussa.

Tällöin niin sanotun isäkuukauden enimmäispituudeksi tulee 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa.

Opposition ehdotukset, joilla olisi parannettu niin sanottujen monikkoperheiden asemaa uudistuksessa, kaatuivat äänestyksissä. Monikkoperheitä ovat perheet, joille syntyy kerralla useampi kuin yksi lapsi.