10.1.2010 
sunnuntai, tammikuu 10, 2010, 16:44
Sosiaali- ja terveyspuolella - 2017 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Toimintaympäristöön liittyvät muutos-
paineet 2010- ja 2020-luvulla

Globaalit ja
kansalliset
muutospaineet

Seudulliset ja
paikalliset
muutospaineet

Kuntien
erilaistumisen
paineet

- Arvojen muuttuminen
- Ikääntyminen
- Kansainvälistyminen
- Palvelutarpeiden kasvaminen
- Eu:n toimintapolitiikan muuttuminen
- Kuntien henkilöstöpuan kärjistyminen
- Alueiden välinen kilpailu
- Muuttolike
- Valtion talouden heikkeneminen
- Kuntien talouden heikkeneminen
- Kuntajohtamisen muuttuminen
- Poliittisen ilmapiirin muutokset
- Valtion kuntapolitiikan muuttuminen
- Lainsäädännön muutokset
- Teknologian kehittyminen
- Elinkeinoelämään liittyvät muutokset
- Ympäristöhaasteiden korostuminen

Alueellinen erilaistuminen, hyvät käytännöt ja innovaatiot, tuottavuuden lisääminen ja kuntatalous, demokratia ja johtaminen sekä elinvoima ja toimintakyky vaikuttavat kaikessa, kaikkeen.

Suomen kuntahallinto on Euroopan kustannustehokkain (Geert Bouckhert, 2004)
Terveydenhuoltomme on maailman kärkisijoilla, mm. Pohjoismaiden tehokkaimmat sairaalat ovat Suomessa. Sairaaloittemme hoitojaksot ovat maailman lyhyimpiä johtuen mm. päiväkirurgian suuresta osuudesta = valtava tuottavuushyppäys 2000 luvulla.
Perusopetuksemme kustannus/laatu – suhdetta ihmetellään/ihaillaan laajasti.

Vuonna 1990 kuntasektorilla oli 460 000 työntekijää – 19 vuotta myöhemmin vastaavasti 430 000, samalla kun kuntien velvoitteet ja toiminta ovat kasvaneet merkittävästi
Esim. terveydenhuollossa vuoden 1990 reaalinen menotaso saavutettiin 2002.
-----------------------------------------------------
Panos / Tuotos laskenta vääristääkin tuloksia, kun tuotoksen sisältö jatkuvasti muuttuu (hoitoisuus, koulupäivä)
Yksityinen / julkinen vertailussa otettava huomioon myös asiakaskunta. Kuntien vastuulla ovat kaikki kuntalaiset tulotasosta riippumatta.

Elinvoimaisilla ja toimintakykyisillä kunnilla on
elävä itsehallinto, joka perustuu kuntalaisten vahvaan osallisuuteen.
Niillä on vastuun edellyttämä toimivalta ja resurssit
turvata kuntayhteisön kokonaisetu, hyvinvointi ja kestävä kehitys.

Kuntien palvelut ja laadukas elinympäristö on turvattu kestävällä tavalla koko maassa käyttäen kuntien erilaistuviin toimintaympäristöihin soveltuvia rakenteita, toimintatapoja ja innovaatioita.

Palvelut
Varmistaa erilaistuvien kuntien tarpeisiin soveltuvat kuntapalvelujärjestelmät ja turvata kuntalaisille riittävät palvelut.
Talous
Huolehtia rahoitusjärjestelmän uudistamisen edellytyksistä ja tukea kehitystyötä rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi
Elinvoima ja ympäristö
Elinvoimaisuuden vahvistaminen, hyvä ympäristö ja toimiva yhdyskuntarakenne sekä elinvoimaisuutta tukeva kulttuuri-infra
Osallisuus ja yhteisöllisyys
Vahvistaa kuntalaisten osallisuuteen perustuvaa elävää kunnallista itsehallintoa kunnan asukkaiden hyvinvoinnin ja kunnan kestävän kehityksen edistämiseksi.
Johtaminen ja henkilöstö
Lisätä visiolähtöistä uudistustyötä, joka luo kunnille edellytyksiä kestävien strategisten muutosten oikea-aikaiseen ja taitavaan toteutukseen sekä kehittämispotentiaalin hyödyntämiseen. Osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen.

Paras –hanketta on edelleen jatkettava kuntien itsehallinnon pohjalta ja siihen nojautuen.
toimenpiteet eivät ole riittäviä turvaamaan kuntalaisten peruspalvelut.
Valtion on tultava vahvemmin mukaan ja on vahvistettava kuntien toimintaedellytyksiä
lisäämällä kuntien valtionosuuksia ja laajentamalla kuntien veropohjaa
pidättäytymällä uusista tehtävien annosta kunnille
kuntien toimintaa ohjaavaa normiohjausta on joustavoitettava
Rakenteellisten ratkaisujen rinnalla on edettävä palveluiden uudistamiseen
Palveluiden uudistaminen vaatii pitkäjänteistä kehittämistä ja vie aikaa, kunnille työrauha
Kuntien erilaisuus on huomioitava

Tuottavuutta ja tuloksellisuutta on parannettava
lähivuodet taloudessa eletään hitaan kasvun aikaa ja kuntatalous pysyy alijäämäisenä koko nykyisen vaalikauden ja sen jälkeenkin.
Nykyisillä velvollisuuksilla, oikeuksilla ja rajoituksilla kunnat eivät pärjää, eivätkä pysty riittävästi parantamaan tuottavuutta.
tuottavuuden parantaminen vaatii erityistä tarkastelua ja uusien keinojen käyttöönottoa.
tuottavuuden mittaamisen keinoja pitää kehittää
Toimintojen sähköistäminen, uusien toimintatapojen käyttöönotto, esim. uudistettu yhteispalvelu ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistaminen ovat keskeisessä asemassa tuloksellisuutta nostettaessa.
Uudistuksia on tehtävä kiinteässä yhteistyössä kuntasektorin kanssa.
Yhden yksittäisen profession mahdollisuudet parantaa tuottavuuttaan ja vaikuttavuutta on vähäiset. Monialaisuus ja asiakasprosessit kokonaisuutena on keino parantaa tuottavuutta vaikuttavuutta.

Tietojärjestelmien kehittyminen mahdollistaa paremman ymmärryksen asiakkuudesta ja asiakasprofiileista /-segmenteistä.

Asiakasprosesseja tulee rakentaa paremmalle asiakasprofiilien tuntemukselle.

Järjestelmällä on oltava mahdollisuus kohdentaa palvelut toimintoihin, joissa vaikuttavuus ja terveyshyöty korostuu.

Kaikkia mahdollisia palveluja ei voida tuottaa, jolloin kunnalla on oltava mahdollisuus keskittyä oleelliseen. Kansallisella tasolla tulee ottaa askel priorisoinnin suuntaan.

Kuntia ohjaavia normiohjausta tulee purkaa
kunnat poikkeavat olennaisesti toisistaan ja valtion tiukkeneva sääntely johtaisi palvelurakenteiden jäykistymiseen entisestään, mikä vaikeuttaa tuottavuuden kasvua.
Kuntien kokonaistuottavuutta ei paranneta sektorikohtaisella tarkastelulla.
Vaikka tuottavuus olisi jollain sektorilla kapea-alaisesti parantunutkin, niin sektorikohtainen tuottavuuden kasvu saattaa johtaa kokonaistuottavuuden laskuun.
Palveluiden sisällön kehittämisessä tulee ottaa entistä vahvemmin huomioon asiakaslähtöisyys.
Palvelut tulee jatkossa järjestää entistä kuntalaislähtöisemmin, asiakkaiden tarpeet ja kokemukset huomioiden.

Tarvitaan selkeyttä sosiaali- ja terveystoimen rakenteisiin.
selonteosta tätä selkeyttä ei saatu
kunnille on edelleen epäselvää, millä rakenteilla puitelain jälkeen toimitaan.
positiivista, että tulevassa lainsäädännössä on huomioitava puitelain perusteella valmistellut rakenneuudistukset.
Sosiaali- ja terveystoimen, samoin kuin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiiviimpi integraatio on tavoiteltava asia.
Muutoksen pitää kuitenkin toteuta toiminnan näkökulmasta, ei hallinnollisina ratkaisuina.
On myös huomioitava, että sosiaali- ja terveystoimen isojen rakenteellisten muutosten vaikutukset palvelujärjestelmiin on vielä arvioimatta.

Kaupunkiseuduilla tulee aktiivisesti etsiä tehokkaita ratkaisuja maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi sekä palveluiden käyttöä yli kuntarajojen kehittämiseksi.
Asiakasnäkökulma on entistä vahvemmin huomioitava ratkaisuissa.
Syntyneiden ja syntyvien ratkaisujen seurantaa ja arviointia tulee vahvistaa.
Pääkaupunkiseudun erikoisasema pitää tunnustaa
luoda seudun erikoispiirteet huomioon ottavia ratkaisuja, joilla turvataan seudun asema myös kansainvälisesti vetovoimaisena metropolina.
Selvityshenkilömenettely kaupunkiseutujen ja valtion välillä on myönteinen eteenpäin meno kaupunkiseutujen kehittämisessä.
Aiesopimusmenettelyä tulisi laajentaa koskemaan Turun ja Tampereen lisäksi suurimpia kasvukeskuksia.

Yksi ja sama malli ei sovellu kaikkialle.
Kunnat ovatkin jo lähteneet omatoimisesti liikkeelle ottamalla käyttöön erilaisia malleja (esim. Kainuu ja Etelä-Karjala).
Kokeilut ja eri toimintamallit tulee jatkossakin mahdollistaa, mutta on huolehdittava, että kuntien perusyhtenäisyys säilyy.
Samoin uudistuksen perustavoitteet on säilytettävä ja pidettävä mielessä.
Ratkaisuissa tulee olla kyse järjestämisvastuun laajemmasta kokoamisesta, ei tuotannon keskittämisestä.
Kokeiluilla tulee hakea ratkaisuja, jotka generoivat muutosta edelleen
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio
perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio
vaativan erikoissairaanhoidon kansallisen työnjaon selkeyttäminen, huomioiden kuitenkin koko kunnan hyvinvointipalveluiden kehittämisen näkökulman.

Uudet toiminnalliset ja rakenteelliset konseptit ja muutos väistämättömiä ja yhdellä konseptilla ei selvitä.

Järjestämisvastuun ja rahoitusvastuun keskittäminen ja kokoaminen suurempiin yksiöihin (peruskunta) on rakennemuutoksen lähtökohta, tuotantoa tulee sekä keskittää että pitää hajautettuna.

Järjestelmän on oltava dynaaminen, jotta tuleviin muutoksiin voidaan reagoida.

Vahvistetaan näyttöön perustuvia toimintatapoja ja rakenteita. Kokeillaan, arvioidaan ja korjataan järjestelmää - se ei tule koskaan valmiiksi, mutta sen tulee olla oppiva ja dynaaminen.

Toiminnallinen integraatio toteutuu sosiaali- ja terveydenhuollon välillä, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

Uusia rakenteita on katsottava erityisesti sekä integraation että hallittavuuden (päätös/rahoitus/toiminta) näkökulmasta.

















Kommentit