Huomenta, mitä parahinta aamua kaikille.

Viikonloppuni kuluu sairaalan kiireisessä toimissa. Nautin hyvistä unista ja aamulenkistä. Ja taas jaksaa.

Hinku hoitotyöhön on kestänyt kohdallani pitkään.

Mietin, kuinka vaikeaa hoitajakoulutukseen oli aikanaan päästä ja nyt sama jatkuu. Moni hakeutuu alalle ja jättää leikin sikseen. Työ on todella vaativaa ja kiitesitä. Joka kolmas haluaa vaihtaa alaa nähtyää mitä se on. Sairaaloissa ja vanhainkodeissa vallitsee krooninen henkilökuntapula. Ja tulevaisuudessa vain paineet kasvavat. Hoitajat eläköityvät ja muu väestö ikääntyy reippaasti. Alan työvoiman tarve on tiedossa. Pieni aloituspaikkojen lisäys ei riitä. Hoitajia houkutellaan ulkomailta. Mutta olennaista olisi saada omat pysymään alalla. Miten alan ammattilaiset saadaan alalle takaisin! On erinomaista, että ala kiinnostaa nuoria. Opiskelemaan päässeet ja valmistuneet tunnollisia ja innokkaita. Valmistuvat ajoissa ja tekevät töitä jo koulutuksensa aikana. Miksi alan vetovoima romahtaa työelämässä. Tuoreen tutkimuksen mukaan 30% hoitajista harkitsee alan vaihtoa. Tälle pitää tehdä jotain. Minusta ongelman ydin on työn organisointi. Työhyvinvointi ja työyhteisön ilmapiiri ratkaisee. Työn sisältöön vaikuttaminen, uudistaminen tekisi hyvää. Hoitotyössä työttömyys on alhainen. Selviytyminen rankassa arjessa on se juttu mikä karsii. Kutsumustyöstä puhutaan, kun ei haluta antaa arvoa palkalliselle palkitsemiselle. Tätä on syytä miettiä. Motivatioon pystytään vaikuttamaan.